Kaupan liitto suhtautuu kielteisesti hallituksen kaavailemaan muovipakkausveroon. Se asettaisi suomalaisen kaupan entistä eriarvoisempaan asemaan kansainvälisen verkkokaupan kanssa. Myös Pakkausyhdistys vastustaa veroa ja toivoo, että kiertotaloutta edistettäisiin muulla tavoin kuin pakkauksia verottamalla.
Hallitus aikoo tehdä kevään 2020 kehysriiheen mennessä selvityksen siitä, miten kiertotaloutta voitaisiin edistää veropoliittisin keinoin. Esimerkkinä tästä ohjelmaan on nostettu laajapohjainen, uusiutumattomista luonnonvaroista tehtyjen pakkausten vero. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että vero astuisi voimaan vuoden 2021 alusta.
Kaupan liiton johtava asiantuntija Marja Ola suhtautuu pakkausveroon kielteisesti.
”Suomi ei saa kansallisilla toimilla asettaa kotimaisia yrityksiä epäreiluun kilpailuasetelmaan kansainväliseen etäkauppaan verrattuna”, hän linjaa.
”Muovipakkausveron sijaan Suomessa pitäisi panostaa materiaalin kierrätykseen ja EU:n laajuisiin ratkaisuihin.”
Pakkauksia valmistavat, niitä käyttävät ja maahantuovat yritykset ovat tehneet 1990-luvulta lähtien toimenpiteitä muovipakkausten kehittämiseksi, niiden uudelleen käyttämiseksi ja kierrättämiseksi.
Kansallinen muovipakkausvero kohdistuisi ainoastaan Suomessa toimiviin yrityksiin, jotka työllistävät ja maksavat veronsa Suomeen. Vero koskisi laajaa yritysjoukkoa.
Tuottajavastuu vastaa jo pakkausveroa
Suomen Pakkausyhdistys muistuttaa, että osana kiertotalouspakettia kierrätystä tullaan merkittävästi kasvattamaan ja se, jos jokin, on kiertotaloutta.
”Kierrätyksen lisäksi tuottajavastuuseen liittyvät kustannukset lisääntyvät. Kustannukset kohdistuvat pakattuja tuotteita markkinoille tuoville yrityksille eli meillä on jo pakkausvero”, Suomen Pakkausyhdistys ry:n toimitusjohtaja Antro Säilä muistuttaa.
Pakkausten tuottaja, pakkaaja tai maahantuoja maksaa jo nyt pakkausten kierrätyksen kustannukset. Siksi pakkausveroa ei Säilän mukaan pidä lähteä valmistelemaan, koska tuottajavastuu on jo pakkausveron kaltainen kustannus. Kansallinen pakkausvero heikentäisi laajasti suomalaisten yritysten kilpailukykyä.
