Suomalaisista 3D-muovipakkauksista jopa 40 prosenttia on PET-materiaalia, joka menee kuin hukkaan. Remeo investoi nyt uuteen teknologiaan, joka voi parantaa muovin kierrätystä.
Suuri osa yritysten ja kuluttajamuovipakkausten kovasta muovista päätyy poltettavaksi SRF-polttoaineena. Suomi joutuu maksamaan vuosittain lähes 90 miljoonaa euroa EU:lle, koska muovia kierrätetään liian vähän. Sitä kierrätetään vuodessa noin 30 prosenttia, kun EU-tasolla asetetut kierrätystavoitteet ovat 50 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja 55 %:ia vuoteen 2030 mennessä.
Remeon mukaan laitoserottelun avulla on kuitenkin mahdollista nostaa muovin kierrätysastetta ja siten pienentää EU:n omavaramaksua.
Testi suomalaisten muovijätteestä
Remeo tutki suomalaisten kuluttajien muovijätettä.
— Teimme NIR-teknologiaan perustuvia testiajoja, joissa totesimme, että meidän 3D-muovijakeestamme jopa 40 prosenttia oli PET-muovia. Se on todella iso määrä raaka-ainetta, joka tällä hetkellä menee ikään kuin hukkaan, koska emme ole sitä erotelleet aiemmin, Remeon kaupallinen päällikkö Saara Viljakainen kertoo.
PET-muovi yhdistetään yleisimmin muovipulloihin, mutta materiaalia käytetään myös esimerkiksi hedelmien ja marjojen muovirasioissa. PET-muovin erottelu muista muovilaaduista erilleen on tärkeää sen laatuominaisuuksien vuoksi, jotka eroavat muista muovilaaduista ja heikentävät mukana ollessaan muiden muovien kokonaiskierrätettävyyttä.
Uusi investointi mahdollistaa PET-muovin lajittelun
Remeon Vantaan Mega-laitoksella on erikoistuttu muovin optiseen erotteluun. Siellä käsitellään ympäri Suomen tulevia muovipakkauksia. Remeo toteuttaa PET-muovin lajittelun mahdollistavan teknologiainvestoinnin keväällä 2026. Investointia on edeltänyt tiivis yhteistyö laitetoimittajien kanssa ja vierailut muihin lajittelulaitoksiin Euroopassa, jossa teknologian käyttöä PET-muovien erottelussa on arvioitu. Kyseessä on Remeolle täysin uusi jae, jota ei tällä hetkellä toimiteta materiaalina eteenpäin. Remeo toimii NIR-teknologian edelläkävijänä Suomessa.
— Hyödynnämme lajittelussa NIR-teknologiaa eli infrapunateknologiaa, joka pystyy tunnistamaan eri muovilaadut niiden polymeerirakenteen perusteella.
PET-muovi puhututtaa myös EU-tasolla, jossa on päätetty PET-muovin kierrättämisestä. Suomeen onkin suunnitteille PET-jatkokäsittelyä, jolloin markkinaa muovimateriaalille syntyy myös kotimaassa.
— Muovi on mainettaan parempi kierrätysmateriaali, kunhan sen laatuun kiinnitetään huomiota ja laadussa ymmärretään jatkoprosessien vaateet. Toistaiseksi kierrätysmuovin markkinat ovat Euroopassa, mutta markkinat syntyvät myös Suomeen ja me olemme siihen valmistautuneita, Viljakainen toteaa.
