Elintarviketeollisuudelle sovitellaan sen kokoa suurempaa sääntelytaakkaa. ETL:n toimitusjohtaja Pia Pohja muistuttaa, että vain kannattavat ja kilpailukykyiset yritykset pystyvät tarjoamaan työpaikkoja, investoimaan, kasvamaan, panostamaan vientiin ja kehittämään alaa eteenpäin.
Pohja sanoo, että suomalaiset elintarvikeyritykset ovat toimineet vastuullisesti kautta aikojen ja antavat tänäänkin panoksensa ihmisten, ympäristön ja yhteiskunnan hyvinvoinnin parhaaksi. Tämä ei aina näy alaa koskevassa keskustelussa ja suunnittelussa. Elintarvikealaan kohdistuu ennennäkemättömiä paineita niin vastuullisuuden, kiristyvän verotuksen kuin monien lainsäädäntöaloitteiden vuoksi.
Antti Rinteen hallituksen ohjelma sisältää peräti 52 toimenpidekirjausta, jotka koskevat tavalla tai toisella elintarviketeollisuutta. Tällaisia ovat muun muassa fiskaaliset alkoholi- ja virvoitusjuomaverojen korotukset, hiilineutraalisuus ja ruokahävikki, mutta myös koko ruokaketjun kannattavuus ja kilpailukyvyn parantaminen.
Pohja kaipaa keskusteluun faktoja ja suhteellisuudentajua. Tilastokeskuksen tilinpäätöstilaston mukaan taloustilanne ja kannattavuus vaihtelevat elintarvikeyrityksissä suuresti, mutta yleisesti ottaen alan operatiivinen kannattavuus jää muuta teollisuutta heikommaksi.
Ala työllistää noin 34 000 henkilöä
Elintarviketeollisuus on kapean marginaalin liiketoimintaa, johon kohdistuu päivittäistavarakaupan, kuluttajien ja tuottajien puolelta paljon odotuksia. Tämä johtopäätös sisältyy myös elintarviketeollisuuden toimialaraporttiin, joka on nyt julkistettu.
Elintarviketeollisuus koostuu elintarvikkeiden ja juomien valmistuksesta. Ala työllistää kokoaikaisesti noin 34 000 henkilöä lähes 1 800 yrityksessä. Lisäksi maassamme toimii tuhatkunta lähiruokayritystä. Ala on mikroyritysvaltainen ja merkittävä kausityön tarjoaja. Toimipaikkoja on kaikkialla Suomessa, ja alan välillinen työllistävyys on suuri.
Elintarviketeollisuuden liikevaihto vuonna 2018 oli 11,2 miljardia euroa, jossa kasvua vuotta aiempaan oli 4 %. Trendit ja ilmiöt muokkaavat ruokamaailmaa, ja joustavat ruokailutavat lisääntyvät. Kuluttajalähtöisyys ja uudistuminen korostuvat kiihtyvällä tahdilla muuttuvasta kotimaisessa ja kansainvälistyneessä liiketoimintaympäristössä. Parhaat mahdollisuudet alan kasvuun ovat viennin kehityksessä.
