Suomalaiset elintarvikeyritykset tekivät viime vuonna runsaasti uusia avauksia viennissä ja uusia yrityksiä on lähtenyt hakemaan kasvua kansainvälisiltä markkinoilta. Valtaosa Suomen elintarvikeviennistä, viime vuonna ennätykselliset 69 prosenttia, suuntautuu EU:n sisämarkkinoille.
Viisi tärkeintä kohdemaata ovat Ruotsi, Viro, Venäjä, Ranska ja Tanska. Nämä maat kattavat yli puolet viennistä.
Viennin suurimmat tuoteryhmät olivat viime vuonna maitotuotteet, juomat ja lihat. Maitotuotteiden osuus viennistä oli 30 prosenttia eli kaksinkertainen kakkostilan juomiin verrattuna. Lihatuotteita kokonaisviennistä oli 11 prosenttia. Eniten kasvoivat myllytuotteiden, leipien, kakkujen sekä luokkaan muut erinäiset elintarvikkeet kuuluvien tuotteiden vienti.
Elintarvikeviennille on tunnusomaista tuotteiden moninaisuus ja erittäin laaja kirjo. Vientimarkkinoiden kattavissa tuotevalikoimissa ja asiakassegmenteissä pienilläkin erikoistuotteilla on mahdollisuus menestyä.
”Tuotteen pääraaka-aineen mukainen tilastoluokitus ei tuo riittävästi esiin yritysten onnistumisia vientimarkkinoilla. Tunnetuimpien päätuoteryhmien lisäksi Suomesta viedään muun muassa kastikkeita, liemiä, uutteita, korppuja ja hiivoja, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Pia Pohja luettelee.
Myös eniten vietyjen tuotteiden ryhmät vaihtelevat kohdemaittain runsaasti. Esimerkiksi maitotuotteita ei juuri viedä Baltian maihin tai Norjaan, kun taas viennistä Ranskaan, Kiinaan ja Hollantiin ne kattavat valtaosan.
Tullitilastojen mukaan Suomesta vietiin elintarvikkeita 1,55 miljardilla eurolla vuonna 2018. Euromääräinen vienti väheni hieman, sillä edellisvuonna viennin arvo oli 1,63 miljardia euroa. Myös tuonnissa oli hienoista laskua: edellisvuoden 4,66 miljardista eurosta viime vuoden 4,58 miljardiin euroon.
Viennin määrää tarkasteltaessa tilanne kuitenkin säilyi lähes ennallaan. Maailmanmarkkinahintojen heilahtelu laski viennin arvoa, mutta volyymit pysyivät edellisvuoden tasolla.
