Foto: Peter Holgersson AB
Ruotsissa on vakava, kansallinen muovipakkausten keräyskriisi, Svensk Plaståtervinningin (Ruotsin muovikeräyksen) toimitusjohtaja Mattias Philipsson sanoo lehdistötiedotteessa.
Vaikka Ruotsissa on tarvittava infrastruktuuri muovipakkausten kierrättämiseen ja päästöjen merkittävään vähentämiseen, tuoreet laskelmat osoittavat, että kuluttajilta saadaan kerättyä alle 30 prosenttia muovipakkauksista. Loput poltetaan. Se aiheuttaa päästöjä, jotka vastaavat koko Ruotsin kotimaan lentoliikenteen päästöjä. Seurauksena on vakava keräyskriisi, joka estää ilmastotyötä.
Muovien polttaminen aiheuttaa seitsemän prosenttia Ruotsin kokonaiskasvihuonekaasupäästöistä Ruotsin Ympäristöviraston (Naturvårdsverket) mukaan. Motalaan rakennettu Site Zero tarjoaa kaiken tarvittavan infrastruktuurin muovipakkausten kierrättämiseksi ja kiertotalouden luomiseksi. Hyötyinä ovat päästöjen ja fossiiliriippuvuuden vähentyminen, samalla kun markkinoille saadaan takaisin kierrätettyä muoviraaka-ainetta. Järjestelmän toimimisen kannalta on kuitenkin ratkaisevaa, että kuluttajat keräävät ja lajittelevat muovipakkaukset.
Ruotsille hylätty arvosana
— Käsityksemme mukaan Ruotsi on eturintamassa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Monella tapaa se pitää paikkansa, mutta muovipakkausten keräämisessä saamme hylätyn arvosanan. Se, että emme pääse edes 30 prosenttiin, voidaan nimetä vain keräyskriisiksi, Ruotsin muovinkierrätyksen toimitusjohtaja Mattias Philipsson sanoo. Hän on uusien laskelmien takana.
Aiemmat tutkimukset osoittavat, että yhdeksän kymmenestä ruotsalaisesta pitää lajittelua tärkeänä, ja 72 prosenttia on tietoisia ilmasto- ja ympäristöhyödyistä. Silti muovit päätyvät sekajätteeseen ja poltettavaksi.
— Meidän on muutettava käyttäytymistämme ja ymmärrettävä seuraukset, kun heitämme pakkaukset roskiin. Näiden polttaminen vastaa koko kotimaan lentoliikenteen päästöjä, Philipsson kertoo.
On päästävä 30 prosentista 80 prosenttiin
Jotta Ruotsi ja EU saavuttaisivat ilmasto- ja kierrätystavoitteensa, muovipakkauksista on kerättävä vähintään 80 prosenttia. On siis päästävä 30 prosentista 80 prosenttiin.
Muutaman vuoden kuluessa useimmissa Ruotsin kunnissa keräyspisteitä löytyy kiinteistöjen läheltä, ja lajittelumahdollisuudet lisääntyvät omakotitalojen ympäristössä. Mutta se ei tule riittämään.
— Kiinteistöjen lähellä olevat kierrätyspisteet lisäävät keräysastetta, mutta noin 70 kunnassa on jo tämä järjestelmä ja kierrätys on noussut vain rajallisesti, ja se on riittämätöntä, Philipsson toteaa.
