EU-komissio julkisti noin vuosi sitten 30.11.2022 ehdotuksen pakkaus- ja pakkausjäteasetukseksi (englanniksi Packaging and Packaging Waste Regulation eli PPWR). Komission tavoitteena on ollut vaikuttaa kolmeen merkittävään yhteiskunnalliseen haasteeseen: ennestään korkean ja kasvavan pakkausjätteen määrän vähentäminen, esteiden poistaminen kiertotalouden kehittymisen tieltä ja kierrätetyn raaka-aineen käytön lisääminen muovipakkauksissa.
Komission esityksessä on reilusti yli sata sivua ja artiklojakin on 64. Liitteineen ja lähes 500 sivun vaikutustenarviointeineen kyseessä on melkoinen paketti. Harmillista on, että komission esitys on huonosti valmisteltu ja vielä huonommin perusteltu.
Erityisesti nuoret ovat nostaneet ympäristöasiat tärkeysjärjestyksessä ihan kärkeen. Meillä vanhemmilla on usein ollut tapana tasapainoilla talouden ja ympäristön välillä. Ympäristöasiat ovat meille kaikille tärkeitä; olemme lähes yksimielisiä siitä, että ympäristön tilaa tulee parantaa ja maapallo pitää pitää hyvänä ja terveellisenä asuinympäristönä myös tuleville sukupolville.
Koska kuluttajien halut ja tarpeet ohjaavat yrityksiä, on yrityksissä herätty huomaamaan ympäristöasioiden tärkeys. Suurin osa kuluttajabrändien omistajista painottaa ympäristöystävällisyyttään ja vastuullisuuttaan. Yritysten perimmäisenä tavoitteena on luonnollisesti myynnin lisääminen.
Komissio ehdotti, että valitaan poliittisesti ympäristön kannalta parhaat pakkausratkaisut ja lyödään samantien lukkoon erittäin kunnianhimoiset tavoitteet vuoteen 2040 asti. Koska komission kuvaamaa maailmaa, mm. kuluttajapakkausten laajaa uudelleenkäyttöä ei ole olemassa missään päin maapalloa, ei siitä näin ollen ole voitu tehdä kuin teoreettista vaikutustenarviointia, vaikuttaa esitys vahvasti ideologian ja tunteen vallassa tehdyltä. On erikoista, että komissio ei ole halunnut myöntää tieteen roolia maailmassa. Tieteen perusolettamushan on, että me emme tiedä kaikkea ja siksi pitää tutkia ja hyväksyä uusi tieto, joka saattaa kumota entiset uskomukset.
EU:n yhteispäätösmenettelyn mukaisesti europarlamentti muodostaa oman kantansa komission esitykseen ja samoin tekee jäsenmaiden hallitusten eli eli EU:n neuvosto. Lopuksi neuvotellaan kolmikannassa ja etsitään yhteistä näkemystä.
Jo nyt tiedetään, että parlamentti ja neuvosto eivät sellaisenaan niele komission heikosti valmisteltua esitystä. Parlamentti päätti omasta kannastaan 22.11.2023. Parlamentin mielestä kierrätyksen tulee olla vaihtoehto uudelleenkäytölle. Myöskään kategorisia kieltoja ei parlamentti kannata. Parlamentin kanta on maalaisjärjen mukainen; jos pakkaus pystytään kierrättämään riittävän kattavasti ja sen ympäristövaikutukset osoitetaan elinkaarianalyysilla pienemmiksi, se riittäköön.
Lopullinen päätös tullaan tekemään komission, parlamentin ja neuvoston kolmikantaneuvotteluissa. Valmista pitää tulla kevättalvella 2024 ennen kuin parlamentti jää vaalitauolle. Meillä kaikille asiasta kiinnostuneille riittää siis jännitettävää vielä moneksi kuukaudeksi.
Koska pakkaus ja pakkausjäteasetuksen kohtalo ei ratkea ennen joulua, voidaan rauhassa keskittyä joulun viettoon ja miettiä EU-sääntelyn kiemuroita sen jälkeen, kun joulun herkut on sulateltu. Toivotan kaikille Pakkaus-lehden lukijoille oikein rauhallista joulua ja menestyksekästä uutta vuotta 2024!
Antro Säilä
Kirjoitus on Pakkaus-lehden 7/2023 pääkirjoitus
