Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY on selvittänyt pääkaupunkiseudun ja Kirkkonummen kotitalous- ja yhdyskuntajätteen määrät sekä kierrätysasteet vuodelta 2021. Kotitalouksien jätteistä kierrätettiin 47 prosenttia vuonna 2021. Tämä on HSY:n laskelman mukaan noin 1,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisvuonna. Lajittelu lisääntyi, ja sekajätteen määrä laski. HSY:n tavoitteena on saada 60 prosenttia kotitalousjätteestä materiaalikiertoon vuoteen 2025 mennessä. Tämä vaatii sen, että sekajätteen määrä edelleen vähenisi ja lajittelu lisääntyisi.
HSY:n laskelmien mukaan kotitalouksissa syntyi jätteitä vajaa 345 000 tonnia. Kukin asukas tuotti kotitalousjätettä keskimäärin 277 kiloa. Kotitalouksissa syntyvät kokonaisjätemäärät ovat pysyneet lähes samalla tasolla koronavuosien aikana, mutta asukkaiden muovi- ja kartonkipakkauksia lajitellaan yhä enemmän. Myös kerätyn biojätteen määrä henkilöä kohden kasvoi viime vuonna edellisvuoteen verrattuna. Sekajätteen määrä puolestaan laski.
Biojätteen lajittelu on tehokas keino kierrätysasteen nostamiseksi. Biojätettä ovat muun muassa hedelmien ja vihannesten kuoret, kahvinporot sekä ruoantähteet. Biojätteen keräys laajenee kaikkiin asuinkiinteistöihin vaiheittain pääkaupunkiseudulla ja Kirkkonummella vuosien 2023–2024 aikana.
Tavoitteena on myös jätemäärän väheneminen, mutta tämä sinänsä hyvä asia ei näy kierrätysasteen parantumisena. Esimerkiksi massaltaan painavan ja helposti lajiteltavan keräyspaperin kokonaismäärän vähentyminen vaikuttaa kierrätysasteeseen laskevasti. Tästä syystä kierrätysasteen lisäksi kannattaa seurata muitakin tunnuslukuja, kuten jätteen kokonaismäärää ja sekajätteen määrää.
Kotitalousjätemäärät ja kierrätysasteet laskettiin ensimmäistä kertaa kuntakohtaisesti. Erot kierrätysasteessa ovat kuitenkin pieniä. Kierrätysaste vaihteli kunnittain 44–48 prosenttia. Sekä Espoossa että Kauniaisissa kotitalousjätteiden kierrätysasteet olivat 48 prosenttia.
