Ruotsin muovinkierrätyksen (Svensk Plaståtervinning) vuoden 2023 kestävän kehityksen raportti on valmis ja osoittaa, että kotitalouksien pakkausten kierrätysaste on kasvanut 20 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna.
Vuonna 2023 kierrätettiin 23,7 prosenttia muovipakkauksista, joita yritykset toivat markkinoille (vuonna 2022 vastaava luku oli 19,3 prosenttia). Tämä vastaa yli 25 096 tonnia kierrätettyjä muovipakkauksia. Samalla ilmastovaikutus on vähentynyt per kierrätetty tonni.
— Olemme kasvattaneet kierrätystä ja parantaneet lajitellun materiaalin laatua, vaikka Site Zero oli toiminnassa vain osan vuotta. Tämä on erittäin ilahduttavaa, sanoo Mattias Philipsson, Ruotsin muovinkierrätyksen toimitusjohtaja.
— Kuuden toimintavuotemme aikana olemme nostaneet kierrätysasteen noin 8 prosentista nykyiseen 23,7 prosenttiin, mikä on nopeaa kehitystä ja kertoo myös kunnianhimostamme. Emme ole vielä nähneet Site Zeron täyttä vaikutusta, mutta odotamme jyrkempää kierrätyskäyrää tulevaisuudessa, Philipsson sanoo.
Kun kotitalouksien ja yritysten muovipakkausten kierrätysasteet lasketaan yhteen, Ruotsin muovinkierrätyksen kokonaiskierrätysaste on 36,3 prosenttia (32,8 prosenttia vuonna 2022).
Kasvanut kierrätysaste perustuu erityisesti Ruotsin muovinkierrätyksen lisääntyneeseen kykyyn lajitella enemmän muovityyppejä ja tehokkaaseen laitteistoon, joka tunnistaa materiaalit. Site Zero -laitos voi lajitella 12 muovityyppiä aiemman neljän sijasta, mikä on markkinoiden standardi. Jo nyt on rakennettu kierrätysprosesseja suurimmalle osalle näistä 12 muovityypistä. Ruotsin muovinkierrätys tekee intensiivisesti työtä löytääkseen kierrättäjiä viimeisille, monimutkaisemmille muovityypeille.
38 prosenttia vähemmän päästöjä tonnia kohden
Vuonna 2023 Ruotsin muovinkierrätys lisäsi kierrätystä ilman päästöjen kasvua. Vuoteen 2020 verrattuna päästöt per kierrätetty raaka-aine tonni ovat vähentyneet 38 prosenttia. Positiivinen kehitys on seurausta Site Zeron käynnistämisestä, joka on lisännyt mahdollisuuksia kierrättää muovipakkauksia. Lisäksi puolet kaikista kilpailutetuista kuljetuksista liikkuu nykyään biopolttoaineilla.
Ilmastovaikutus kierrätysjärjestelmässä
Ulkopuolisen tahon tekemät ilmastolaskelmat koko kierrätysjärjestelmästä osoittavat, että suurin ilmastovaikutus pakkausten jätehuollossa johtuu pakkauksista, jotka heitetään sekajätteeseen sen sijaan, että ne lajiteltaisiin. Nykyisin suurin osa näistä pakkauksista menee suoraan energiantuotantoon ja aiheuttaa 55 prosenttia järjestelmän päästöistä. Myös lajittelun, pesun ja granulaation yhteydessä syntyvän hylkymateriaalin poltto aiheuttaa merkittävän osan (39 prosenttia) päästöistä. Tämä koostuu pääasiassa pakkauksista, joita ei ole suunniteltu kierrätettäviksi.
— Ilmastolaskelmat osoittavat selvästi, missä suurimmat päästöt syntyvät. Vertailussa näemme, että kun kierrätetty ja oikein suunniteltu pakkaus muutetaan uudeksi muoviraaka-aineeksi, se aiheuttaa kaikkine tarvittavine toimenpiteineen vain noin 6 prosenttia järjestelmän päästöistä, sanoo Philipsson.
— Se on oikeastaan melko yksinkertaista; kuluttajien keräystoimintaa on lisättävä, ja muovipakkaukset on suunniteltava kierrätettäviksi. Silloin voimme kierrättää enemmän ja päästöt vähenevät, toteaa Philipsson.
