Uusi tutkimus paljastaa merkittäviä eroja muovipakkausten kierrätysmenetelmien vaikutukseta ilmastoon. Niin sanotun downcycling-menetelmän aiheuttamat ilmastovaikutukset ovat lähes yhtä suuret kuin muovin polttamisella.
Tutkimuksessa havaittiin suuria eroja muovipakkausten kierrätysmenetelmien ilmastohyödyissä. IVL Ruotsin ympäristöinstituutti, Svensk Plaståtervinning ja elinkaarianalyysin (LCA) tutkija Tomas Ekvall kertovat aiheesta tieteellisessä julkaisussa. Korkealaatuinen materiaalikierrätys ja edistyksellinen lajittelu tuottavat haitallisia ilmastopäästöjä huomattavasti vähemmän kuin lajittelemattoman muovin kierrätys, jota kutsutaan downcyclingiksi. Itse asiassa downcyclingin ilmastovaikutus on lähes yhtä suuri kuin muovin polttamisella. Raportti peräänkuuluttaa tiukempia vaatimuksia ja asianmukaisia ohjauskeinoja.
Tämä tutkimus on ensimmäinen laatuaan, sillä siinä verrattiin eri mekaanisia kierrätysmenetelmiä kattavan elinkaarianalyysin avulla. Arvioinnissa oli mukana muovin koko arvoketjun päästöt. Se kattaa muun muassa raaka-aineiden hankinnan, materiaalintuotannon, jätehuollon ja energiantuotannon.
Asiantuntijaryhmä vertasi lajittelematonta kierrätystä (downcycling) korkealaatuiseen materiaalikierrätykseen, jossa muovityypit lajitellaan edistyksellisesti. Hiilidioksidipäästöjen laskelmat perustuivat kolmeen eri skenaarioon, joissa tarkasteltiin ruotsalaisten kotitalouksien muovipakkausjätteen käsittelyä (pois lukien pantilliset PET-muovit):
- Vertailuskenaario: jätteet poltetaan ilman lajittelua ja kierrätystä.
- Downcycling: sekalaisen muovijätteen kierrätys ilman lajittelua. Muovista valmistetaan rautateiden ratapölkkyjä (muovi korvaa puun).
- Korkealaatuinen kierrätys ja edistyksellinen lajittelu: sekalaisen muovijätteen lajittelu siten, että jokainen muovilaji (polymeerifraktio) kierrätetään erikseen, teknisten ja käytännön mahdollisuuksien mukaisesti.
Tutkimus perustuu käytännön dataan muun muassa Svensk Plaståtervinningin Site Zero -laitokselta.
Tulosten mukaan downcycling vähentää ilmastovaikutusta vain neljä prosenttia verrattuna vertailuskenaarioon, jossa muovi poltetaan ilman kierrätystä. Sen sijaan korkealaatuinen kierrätys ja tarkka lajittelu vähentää ilmastovaikutusta 27 prosenttia verrattuna vertailuskenaarioon.
— Tutkimuksen tulokset osoittavat, että korkealaatuinen kierrätys ja edistyksellisen lajittelu on ilmaston kannalta parempi vaihtoehto kuin downcycling, sanoo Rickard Jansson, Svensk Plaståtervinningin kehitysinsinööri ja asiantuntijaryhmän jäsen. Hän jatkaa:
— Tämä menetelmä ei ainoastaan vähennä polttamisen päästöjä, vaan suuri osa kierrätetystä materiaalista voidaan käyttää uudelleen uusissa muovipakkauksissa tai muissa korkealaatuisissa muovituotteissa. Tämä vähentää fossiilisista raaka-aineista valmistetun uuden muovin tarvetta, mikä johtaa resurssitehokkaampaan muovin käyttöön.
Tarvitaan tiukempia vaatimuksia ja uusia keinoja
Ruotsin nykyinen sääntely asettaa muovipakkausten kierrätyksen etusijalle polttamiseen nähden, mutta ei ota huomioon eri kierrätysmenetelmien vaikutuksia ilmastoon, resurssitehokkuuteen ja kiertotalouden edistämiseen.
— Näiden tulosten myötä meidän on nopeasti tiukennettava vaatimuksia ja otettava käyttöön asianmukaisia ohjauskeinoja. Korkealaatuisesta materiaalikierrätyksestä ja edistyksellisestä lajittelusta on tultava normi. Muutoin jumiudumme lineaariseen talouteen, jossa ilmastovaikutukset ja resurssien haaskaus ovat suuria, toteaa Mattias Philipsson, Svensk Plaståtervinningin toimitusjohtaja.
— Tämä on ratkaisevan tärkeää, jos Ruotsi aikoo saavuttaa ilmastotavoitteensa ja tarjota markkinoille kierrätettyä raaka-ainetta EU:n vaatimusten (PPWR) mukaisesti. Korkealaatuinen materiaalikierrätys ja edistyksellinen lajittelu ovat kiertotalouden edellytys muoville, Philipsson painottaa.
Kansainvälisesti merkittäviä johtopäätöksiä
Raportin johtopäätökset ovat merkityksellisiä myös kansainvälisesti, sillä EU on jo todennut, että tulevaisuuden kierrätysvaatimusten on tähdättävä korkealaatuiseen materiaalikierrätykseen, jossa edistyksellinen lajittelu on keskeinen tekijä. Tämä tutkimus tukee vahvasti tätä tavoitetta. Tutkimuksen tuloksia on esitelty useilla kansainvälisissä tieteellisissä konferensseissa.
Faktaa raportista
Raportti, jonka nimi on Comparing high-quality recycling and downcycling of plastics – Calculating carbon footprints using a basket of functions approach, on saatavilla täältä.
Työn ovat toteuttaneet Tomas Ekvall (TERRA-tutkimus), Linnea Granström ja Rickard Jansson (Svensk Plaståtervinning) sekä Emma Moberg ja Tomas Rydberg (IVL).
Projektin on rahoittanut Stiftelsen Institutet för vatten- och luftvårdsforskning (SIVL) ja Svensk Plaståtervinning.
