Interpack-messut lähestyvät vauhdilla. Toukokuun 7.–13. päivänä Messe Düsseldorfin hallit täyttyvät ihmisistä, ja ovensa avaa tavalliseen tapaan loppuunmyyty messutapahtuma. Interpackin toimitusjohtaja Thomas Dohse kutsui hiljattain lehdistötilaisuuteen Kööpenhaminan ulkopuolelle esitelläkseen messujen faktoja. Tekoäly, innovatiiviset materiaalit, uudet toiminnot ja tulevaisuuden osaaminen ovat vain murto-osa siitä, mitä messuilla nähdään ja mistä siellä keskustellaan.
Lehdistötilaisuuden paikka oli hieman poikkeuksellinen. Tanskalainen, maailman johtava suklaateollisuuden konevalmistaja Aasted sijaitsee Farumissa Kööpenhaminan ulkopuolella. Yrityksellä ja interpackilla on luontainen yhteys: yksi halleista, halli 1, on aina suunnattu makeisteollisuudelle historiallisista syistä. Kun interpack perustettiin vuonna 1958, makeiset olivat tärkeässä roolissa. Aasted oli tuolloin mukana näytteilleasettajana. Heidän osastonsa oli vain muutaman neliömetrin kokoinen ja keskellä oli tuoli, jolla yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja istui. Toisin sanoen messurintamalla on tapahtunut paljon vuosien varrella.
Tilaisuuden aluksi Thomas Dohse näytti kuvan ihmisjoukosta katsomassa Mona Lisaa Pariisin Louvressa. Mitä tekemistä sillä oli interpackin kanssa? Ei oikeastaan mitään, mutta Louvre on valtava, noin 300 000 neliömetrin rakennus — suunnilleen saman kokoinen kuin Messe Düsseldorf.
— Toisin sanoen olemme Düsseldorfin Louvre, hän totesi hieman vitsaillen.
Kysyntää alalle
– Interpack on tärkeämpi kuin koskaan, Thomas Dohse totesi.
Kuuluu toki hänen työhönsä sanoa näin, mutta Dohnse perusteli väitettään kuvaamalla pakkausalan nykytilannetta. Väestönkasvu, nopea kaupungistuminen, kasvavat tulot ja muuttuva kuluttajakäyttäytyminen tekevät prosessi- ja pakkausteollisuudesta erittäin kysytyn alan nyt ja tulevaisuudessa. Samalla yritykset kohtaavat suuria haasteita: raaka-aineet ovat rajallisia ja kalliita, sääntely monimutkaistuu ja lisää hallinnollista taakkaa, toimitusketjut ovat epävarmoja, osaajapula on todellinen ja innovaatiotahti nopea. Lisäksi geopoliittiset riskit kasvavat. Näitä suuria kysymyksiä ei ratkaista interpackissa, mutta messu tarjoaa runsaasti mahdollisuuksia keskusteluun ja hyödyllisen palautteen saamiseen.
Pakkausalan näkymät ovat positiiviset, erityisesti keskeisillä markkinoilla eli elintarvike- ja lääketeollisuudessa. Elintarviketeollisuuden osuus pakkauksista lähestyy jo 70 prosenttia. Vuonna 2024 pakattujen elintarvikkeiden maailmanlaajuinen myynti saavutti 872 miljoonaa tonnia, ja määrän odotetaan kasvavan 11,1 prosenttia eli 968 miljoonaan tonniin vuoteen 2029 mennessä. Myös lääketeollisuus kasvaa: tuotannon arvo nousee 1,9 biljoonasta eurosta vuonna 2024 noin 2,4 biljoonaan euroon vuoteen 2029 mennessä.
Suuria lukuja
Kun interpackia tarkastellaan numeroiden kautta, luvut ovat jälleen suuria. Messuhalleissa nähdään 2 800 näytteilleasettajaa yli 60 maasta, ja kuten tavallista, sadat yritykset jonottavat päästäkseen mukaan. Vaikuttaa siltä, ettei messuosastojen myynti ole interpackissa erityisen vaikeaa. Messuille kuljetetaan koneita ja materiaaleja noin 3 000 rekalla.
Epävarmuutta kävijämääristä
Kävijämäärä on ehkä se asia, joka huolettaa Messe Düsseldorfiä eniten. Ei siksi, että siihen yleensä olisi syytä, vaan koska siihen on vaikea vaikuttaa. Ennuste on alustavasti noin 140 000 kävijää 156 maasta. Vielä 1990-luvulla kävijämäärät lähentelivät 200 000:ta, mutta vähenevät kävijämäärät ovat nykyään tyypillisiä lähes kaikille messuille. Thomas Dohsenin mukaan kävijöitä on vähemmän, mutta heidän laatunsa on vähintään yhtä korkea — ellei korkeampikin — kuin ennen. Tämä on messujohdolta usein kuultu kommentti, mutta todennäköisesti paikkansa pitävä.
– Edellisillä interpack-messuilla selvä ongelma olivat kävijät Aasiasta ja Afrikasta. Monet haluaisivat tulla tekemään suuria koneinvestointeja, mutta kokevat isoja vaikeuksia maahantuloviisumin saamisessa. Valitettavasti messujärjestäjänä emme voi asialle juuri mitään. Katsotaan, miten tänä vuonna käy.
– Näistä kävijöistä ja yritysten henkilöstöstä valitettavasti vain noin 20 prosenttia on naisia. Haluaisimme mielellämme tasaisemman jakauman, Dohse sanoo ja viittaa messujen ”Women in packaging” -tapahtumaan.
– Olimme siinä edelläkävijöitä, ja nyt muut messut ovat kopioineet idean, mutta se on pohjimmiltaan positiivista — tarvitsemme alalle enemmän naisia.
– Interpack Start-up Zone herättää varmasti kiinnostusta, ja kun haluamme houkutella nuoria osaajia pakkausalalle, kokeilemme uutta lähestymistapaa. Kuten naisten määrän lisääminen, myös nuorten saaminen alalle on erittäin tärkeää.
– Nyt kokeilemme mallia, jossa joukko johtavissa yrityksissä jo työskenteleviä nuoria toimii oppaina. He kertovat nuoremmille, millaista alalla työskentely on, ja esittelevät heille omien yritystensä messuosastoja.
Kun interpack kuvaa itseään, se käyttää sloganina ”Simply unique”. Paras tapa tarkistaa väitteen paikkansapitävyys on luonnollisesti vierailla messuilla.
Kevään aikana Packnews julkaisee messuihin liittyvää materiaalia. Pysy kuulolla!
