Euroopan parlamentti ja jäsenmaat pääsivät maanantai-iltana alustavaan sopuun pakkauksia ja pakkausjätettä koskevasta asetuksesta. Uusi lainsäädäntö muuttaa pakkaussääntelyn painopisteen voimakkaasti kohti uudelleenkäytettäviä pakkauksia. Suomalaiselle elintarviketeollisuudelle se luo epävarmuutta ja tuo uusia investointivaatimuksia, todetaan Elintarviketeollisuusliitto ry:n tiedotteessa.
Lainsäädännön valmistelu tapahtui kiireessä ja osittain vailla tutkittua tietoa siitä, millainen on uudelleenkäytettävien pakkausten vaikutus ympäristöön. Neuvotteluissa kuitenkin sovittiin, että vähintään 10 prosenttia juomista tulee tarjota uudelleenkäytettävissä pakkauksissa vuoteen 2030 mennessä.
– Piru piilee yksityiskohdissa ja lainsäädännön todelliset vaikutukset pystytään arvioimaan vasta kun kaikki detaljit ovat tiedossa. Kevään parlamenttivaalien vuoksi kiirehditty neuvottelutulos herättää kuitenkin valtavasti huolta ja pelkään, että systeemitason muutoksesta on tulossa kova lasku suomalaiselle teollisuudelle, Elintarviketeollisuusliiton vastuullisuusjohtaja Satumaija Levón toteaa ETL:n tiedotteessa.
Kunnianhimoisten uudelleenkäyttötavoitteiden lisäksi pakkauksien kierrätystavoitteita kiristetään ja esimerkiksi muovipakkauksille asetetaan vähimmäistavoitteet kierrätetyn muovin sisällöstä.
Elintarviketeollisuusliitto arvioi lainsäädännön valmisteluvaiheessa pelkästään uudelleenkäytettäviin juomapakkauksiin siirtymisen edellyttävän suomalaiselta teollisuudelta satojen miljoonien eurojen investointeja uusiin pakkauslinjastoihin ja keräysjärjestelmiin. Massiivisten muutosten toteuttamiseen suomalainen ruoka-ala tulee tarvitsemaan tukea. Muutoin investoinnit ovat poissa muista alan TKI- tai kestävyysinvestoinneista.
– Jos yhteiskunta edellyttää kustannuskriisin kanssa kamppailevalta elintarviketeollisuudelta investointeja uusiin turhiin järjestelmiin, on yhteiskunnan tultava vastaan investointien rahoittamisessa, Levón vaatii.
Tekninen työ asetuksen yksityiskohtien ja tarkkojen sanamuotojen hiomiseksi jatkuu edelleen. Lisäksi neuvotteluiden lopputulos edellyttää vielä Euroopan parlamentin ja jäsenmaiden neuvoston hyväksyntää ennen kuin se astuu voimaan.
