VTT kehitti täysin biopohjaisen itsestään seisovan pussin, joka on kevyt ja tekniseltä suorituskyvyltään erinomainen. Se soveltuu esimerkiksi pähkinöiden ja perunalastujen pakkaamiseen.
Pussin hapen, rasvan ja mineraaliöljyjen läpäisyn estävät ominaisuudet on saatu aikaan lisäämällä paperipohjalle erilaisia biopohjaisia päällysteitä. Pusseissa hyödynnetään VTT:n patentoimaa HefCel-teknologiaa.
”Kolmasosa elintarvikkeista päätyy jätteeksi. Tiiviit pakkaukset ovat merkittävä keino vähentää ruokahävikkiä. Uusi innovaatiomme tarjoaa pakkausteollisuudelle ympäristöystävällisen vaihtoehdon”, sanoo VTT:n erikoistutkija Jari Vartiainen.
VTT:n HefCel-teknologia (High-Consistency Enzymatic Fibrillation of Cellulose) on edullinen nanoselluloosan tuotantomenetelmä, jolla saadaan nanoselluloosaan kymmenkertainen kuiva-ainepitoisuus. Nanoselluloosan on osoitettu olevan erittäin lupaava ja käyttökelpoinen materiaali lukuisiin tulevaisuuden teknisiin sovelluksiin. Nanoselluloosakalvojen ja ‑päällysteiden erinomaiset hapen, rasvan ja mineraaliöljyjen läpäisyn estävät ominaisuudet johtuvat niiden tiiviistä rakenteesta.
HefCel-teknologiassa hyödynnetään teollisia entsyymejä, joilla selluloosa muokataan nanokokoisiksi fibrilleiksi ilman runsaasti energiaa kuluttavia prosessivaiheita. Tuloksena saadaan nanoselluloosaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on 15–25 prosenttia, kun perinteisillä nanoselluloosan tuotantomenetelmillä pitoisuus on 1–3 prosenttia.
Itsestään seisova pussi on VTT:n mukaan nopeimmin kasvava pakkaustyyppi, jonka käytön on ennustettu kasvavan vuosina 2015–2020 keskimäärin 6,5 prosenttia vuodessa. Markkinoita hallitsevat edelleen fossiilipohjaiset muovikalvot. Ympäristöystävällisten uusien materiaalien kehittäminen on kuitenkin entistä tärkeämpää.
