Tieteen termipankin mukaan kierrätys on jätteiden tai jätejakeiden käyttämistä raaka-aineena tai materiaalina. Encyclopedia Britannican laajemman määritelmän mukaan kierrätys tarkoittaa materiaalin, esineen tai muun kulttuurillisen asian käyttämistä hyödyksi uudessa yhteydessä. Usein kierrätyksellä tarkoitetaan jätteiden hyötykäyttöä uusien tuotteiden valmistuksessa. Kierrätys vähentää yleensä neitseellisten raaka-aineiden ja energian kulutusta sekä jätteiden hävittämisestä aiheutuvaa ilman, veden ja maan saastumista.
Kierrätettävä on Cambridge Dictionaryn mukaan materiaali tai tuote, jonka voi käyttää uudelleen sen jälkeen, kun se on käsitelty tietyllä teollisella prosessilla. Kierrätettävä poikkeaa uudelleenkäytettävästä, eli sellaisesta materiaalista tai tuotteesta, jonka voi käyttää uudelleen ilman erityistä käsittelyä.
Kun jokin tuote tai materiaali on kierrätysvalmis, se ei välttämättä ole vielä kierrätettävä olemassa olevissa järjestelmissä.
EU-lainsäädännön termi kierrätetty on ehkä kaikkein tiukin tulkinta. Pakkausjätedirektiivin muutos 2018/852, (kohta 16) lukee kierrätetyksi vain ne materiaalit, jotka uudelleen käsitellään tuotteiksi, materiaaleiksi tai aineiksi joko niiden alkuperäiseen tai muuhun tarkoitukseen. EU on asettanut painoon perustuvat kierrätystavoitteet pakkausjätteelle toteutettaviksi 31.12.2025 mennessä: muovi 50 %, puu 25 %, rauta 70 %, alumiini 50 %, lasi 70 % sekä kartonki 75 %. Kertakäyttömuovi- eli SUP-direktiivi (EU) 2019/904 (artikla 6(2) ja liite F) velvoittaa vuodesta 2025 alkaen käyttämään PET-juomapullojen valmistuksessa 25 % ja vuodesta 2030 muiden muovisten juomapullojen valmistuksessa 30 % kierrätysmuovia.
Kierrätystavoitteiden saavuttamisessa ei enää huomioida jätettä, joka on määrä käyttää polttoaineina tai muutoin energian tuottamiseksi, maantäyttöön tai muihin toimiin. Samaisen SUP-direktiivin mukaan kierrätysaste sisältää myös biohajoavan pakkausjätteen, joka on tullut aerobiseen tai anaerobiseen käsittelyyn, jos sen tulosta käytetään kierrätettynä tuotteena, materiaalina tai aineena.
Viimeistään vuonna 2025 kierrätystarkoituksessa on erilliskerättävä SUP-direktiivissä luetelluista kertakäyttöisistä muovituotteista 77 %, ja vuonna 2029 yhteensä 90 % tiettynä vuonna markkinoille saatettavista muovituotteista.
Komission säädöksen 2019/665, kohdan 5 mukaan laskettujen ja toimitettujen tietojen tukena on oltava tehokas pakkausjätemateriaalivirtojen laadunvalvonta- ja jäljittämisjärjestelmä, sisältäen mm. sähköisiä rekisterejä ja lajiteltuun jätteeseen sovellettavia teknisiä eritelmiä.
Jos tähän asti luettuasi ajatus edelleen kiertää, niin tärkeintä tässä monimutkaisessa kokonaisuudessa on muistaa, että vastaisuudessa materiaalin kierrätykselle on asetettu tavoite, jonka mukaan vain oikeasti uudelleen käyttöön otettu materiaali on kierrätetty ja sen määrää valvotaan tarkasti.
Teksti: Ali Harlin, Kirsi Kataja ja Miitta Eronen
Package-Heroes-hanke
www.packageheroes.fi
Artikkeli on julkaistu Pakkaus-lehden numerossa 1/2020
Lisää pakkausalan keskeisiä termejä löydät Pakkausyhdistyksen verkkosivuilta
