Suomessa käynnistyy laaja yhteistyöhanke muovien kiertotalouden edistämiseksi. Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) luotsaama PlastLIFE SIP -hanke kuuluu EU:n LIFE-ohjelmaan ja sen kokonaisbudjetti on noin 20 miljoonaa euroa.
Tavoitteena on kestävä muovien kiertotalous Suomessa vuoteen 2035 mennessä. Seitsenvuotinen hanke käynnistyy tammikuussa 2023 ja jatkuu vuoden 2029 loppuun saakka.
SYKEn koordinoima PlastLIFE kokoaa toimijajoukon kehittämään yhdessä keinoja muovien aiheuttamien ympäristöhaittojen, roskaantumisen ja turhan kulutuksen vähentämiseksi, muovijätteen kierrätyksen tehostamiseksi, kierrätysmuovien hyödyntämisen sekä muoveja korvaavien materiaalien ja ratkaisujen löytämiseksi sekä haitallisten aineiden analytiikan ja riskinarvioinnin kehittämiseksi.
Konsortiossa ovat mukana SYKEn ja ympäristöministeriön lisäksi Aalto-yliopisto, Helsingin kaupunki, Jyväskylän yliopisto, Karelia-ammattikorkeakoulu, Kuljetusliike Vaahterinen Oy, LAB-ammattikorkeakoulu, Lapin yliopisto, Luonnonvarakeskus (Luke), LUT-yliopisto, Muovipoli Oy, Oy Orthex Finland Ab, Pidä Saaristo Siistinä ry, Plastone Oy, Suomen Biokierto ja Biokaasu ry sekä Turun yliopiston Brahea-keskus.
Konsortio tekee yhteistyötä kansallisista muovitoimijoista koostuvan Suomen muovitiekarttaverkoston sekä yritysten, kuntien, partiolaisten, kirkon nuorisotyön, Itämeri-viestijöiden, koulujen ja kansalaisjärjestöjen kanssa muoviin liittyvien haasteiden selättämiseksi ja ratkaisumahdollisuuksien viemiseksi kaikkien suomalaisten tietoisuuteen ja toimintaan. Tiedossa on esimerkiksi koko maan kattavia kampanjoita roskaantumisen vähentämiseksi.
PlastLIFE haluaa saada myös Suomen muut muovihankkeet saman pöydän ääreen päällekkäisen työn välttämiseksi ja yhteisten tavoitteiden edistämiseksi.
– PlastLIFE-hankkeen ja sen tulosten halutaan näkyvän ja vaikuttavan laajasti joka puolella Suomea. Yhteistyöstä saadaan voimaa viedä konkreettisesti eteenpäin muovien kestävää kiertotaloutta”, hankkeen vetäjä, erikoistutkija Helena Dahlbo Suomen ympäristökeskuksesta sanoo. Hankkeessa on mukana partnereita Lapista etelään ja idästä länteen. Näin voidaan kehittää erilaisiin ympäristöihin soveltuvia ratkaisuja.
Taustalla pitkäjänteinen työ kiertotalouden edistämiseksi
Ympäristöministeriön ohjelmapäällikkö Merja Saarnilehto arvelee Suomen hyvän menestymisen rahoituksen saamiseksi johtuvan osaltaan siitä, että Suomi on ollut varhaisessa vaiheessa liikkeellä muovien kierrätyksen ja ylipäätään kiertotalouden kehittämisessä.
Toisaalta muutos on haastava, ja tavoitteisiin on vielä reilusti matkaa. Työ on pitkäjänteistä ja siihen on saatu mukaan kaikki keskeiset toimijat ja tahot. Suomessa laadittiin kansallinen muovitiekartta vuonna 2018.
– Muovitiekartta on juuri päivitetty ja sen tavoitteita ja toimia on tarkennettu. Pyrkimyksenä on edistää muutosta koko muovien arvoketjussa, mikä on välttämätöntä muovin kiertotalouden vauhdittamisessa, Saarnilehto korostaa.
Helena Dahlbo näkee, että Suomessa on muovitiekarttatyön myötä saatu puhallettua hyvä yhdessä tekemisen henki toimijoiden keskuuteen. – Innostusta ja halua tarttua haasteisiin löytyy, ja ideoita ratkaisumahdollisuuksiksi syntyy, kun eri alojen ihmiset kohtaavat.
EU:n LIFE-ohjelma pyrkii edistämään ympäristö- ja ilmastonmuutoslainsäädännön, ohjelmien sekä strategioiden toimeenpanoa jäsenvaltioissa. EU-rahoitusta myönnetään enintään 60 prosenttia 20 miljoonan euron kokonaisbudjetista. Loppu tulee osallistujilta tai muista kansallisista rahoituslähteistä.
Lisätietoja:
PlastLIFE-hankkeen valmistelu
Muovitiekartta Suomelle
Suomen LIFE-hankkeet
