K-ruokakaupoissa ostettiin viime vuonna yhteensä 37 miljoonaa punalaputettua tuotetta. Kasvua edelliseen vuoteen oli 12 prosenttia. Punalaputettujen tuotteiden suosion kasvuun on osaltaan vaikuttanut hävikkihyllyjen lisääntyminen K-ruokakaupoissa ympäri Suomen.
– Hävikkihyllyihin kootaan ne tuotteet, joiden päiväys on lähestymässä – näin asiakkaan on helppo löytää punalaputetut tuotteet yhdestä paikasta. Hävikkihyllyjen myötä ruokahävikin määrä voi kaupalla jopa pu olittua ja siksi toimintatapa onkin otettu käyttöön jo laajalti. Kyselytutkimukseemmevastanneista K-ruokakaupoista joka neljännessä on erillinen hävikkihylly, kertoo Keskon päivittäistavarakaupan vastuullisuusjohtaja Timo Jäske.
Punalaputettujen tuotteiden myynnin kasvu kertoo myös kuluttajien kiinnostuksesta osallistua ruokahävikin vastaiseen kamppailuun. K-ryhmän asiakkaille toteuttamaan kyselyyn vastanneista 82 prosenttia kertoo olevansa sitoutunut omilla toimillaan ruokahävikin vähentämiseen.
Kappalemäärällisesti suosituimpia punalaputettuja tuotteita viime vuonna olivat leipä, valmisruoka, liha, jogurtit, vanukkaat ja maitovalmisteet sekä palvelutiskin tuotteet.
Ruokahävikin vähentäminen linkittyy K-ryhmän ilmastotavoitteeseen olla hiilineutraali vuonna 2025 ja vähentää oman toiminnan päästöt nollaan vuoteen 2030 mennessä. K-ryhmän tavoitteena oli vähentää hävikkiä vuoden 2016 tasolta vähintään 13 prosenttia vuoteen 2021 mennessä – tämä tavoite saavutettiin.
– Ruokahävikki on merkittävä globaali ongelma, jonka vähentämiseksi teemme aktiivisesti töitä. Noin 1,2 miljoonaa suomalaista asioi päivittäin K-ruokakaupoissa, joten tekemisellämme on suuri vaikutus, Jäske sanoo.
Tärkeimpiä keinoja hävikin ennaltaehkäisyyn ovat valikoimahallinta sekä ennuste- ja tarvesuunnittelu. Se mitä K-ruokakauppojen hyllylle päätyy ei ole sattumaa, vaan tarkan data-analyysin ja kauppakohtaisten valikoimien hallinnan seurausta. Myös kuljetus- ja myymälälogistiikka on optimoitu niin, että hävikkiä syntyy mahdollisimman vähän.
