Koronajoulun ruuat ostettiin pienissä pakkauksissa

Teksti:Johanna Nikunen
JULKAISTU: 2020-12-31
PÄIVITETTY: 2023-01-18


K-ryhmän jouluviikon myyntidatan perusteella poikkeusjoulu on muuttanut asiakkaiden jouluostoskoria enemmän kuin vuosiin. Jouluostosten perusteella ihmiset ovat näyttäneet noudattaneen suosituksia: jouluruokien osalta suosittiin aiempaa pienempiä pakkauskokoja, joten joulua näytetään vietetyn pienemmillä kokoonpanoilla.

–Myyntilukujemme perusteella näyttäisi siltä, että joulua on vietetty pienemmällä porukalla. Moni on valmistellut omannäköisensä joulun, ja ostoskoriin on päätynyt erilaisia tuotteita kuin normaalijouluna, arvioi K-ryhmän päivittäistavaratoimialan tavarakaupan johtaja Harri Hovi.

Viisi muutosta jouluostoskoreissa

  1. Suomi näyttää noudattaneen ruokailun suhteen koronasuosituksia. Joulutuotteita on ostettu pienemmissä pakkauskoissa kuin aiemmin, eli joulua vietettiin pienemmillä kokoonpanoilla. Kaupassa se näkyi esimerkiksi näin:
    • Kinkkumyynti ylsi ennätyslukemiin, eniten kasvoivat kuitenkin pienet, korkeintaan 3 kg:n kinkut, jotka kasvoivat 36 % edellisvuoteen nähden. Myös kinkkusiivuja ostettiin 16 % enemmän.
    • Joulun kalapöydän tarjonta monipuolistui yhä useammassa kohdissa ja laajaan kalatarjontaan satsattiin. Suosiotaan perinteisen lohen rinnalla kasvattivat mm. mädit, graavilohet, majoneesipohjaiset kalat ja äyriäisetNäyttää myös siltä, ettei kokonaista lohta ei graavattu yhtä usein itse kuin aiemmin, vaan kaupan itsetehdyt kalaherkut kuten kalamestareiden graavit ja kylmäsavulohet kasvattivat suosiotaan 8 %”, Hovi kuvailee.
    • Jouluna tehtiin yhä useampia vastuullisia kalavalintoja. Vastuullisesti pyydetyt ja kasvatetut ASC- ja BSC-sertifioidut kalatuotteet kasvattivat myyntiään moninkertaisesti.
    • Joululaatikot pitävät pintansa edelleen, mutta pienemmät pakkauskoot kasvattavat suosiotaan. Pienemmät, 350-650 gramman pakkaukset kasvattivat myyntiään yli 13 %, kun yli 700 gramman pakkausten myynti kasvoi vain prosentin verran.
  1. Etäjoulu ja pikkujoulujen puuttuminen näkyi ruokakaupan puolella jo ennen joulua esimerkiksi lahjakorien kasvaneena suosiona.
    • Tyypillisimpiä lahjakorin tuotteita olivat esimerkiksi premium-glögit (kasvu 70 %) ja juustojen lahjapakkaukset (kasvu 110 %).
    • Juustolautanen näyttää löytyneen yhä useammasta joulupöydästä: paitsi juustojen myynti on kasvanut, on myös erilaisten juustojen kanssa käytettävien keksien myynti kasvanut yli 30 %.
    • Joulumakeisissa kauppansa tekivät perinteisten suosikkien rinnalla hienommat ja käsintehdyt konvehdit (kasvu 30 %).

– Suklaamyynti on perinteisesti hyvin brändivetoista, ja kotimaiset Fazer ja Panda ovat tässä vahvoilla. Viime vuosina mukaan on tullut myös muita toimijoita, joista esimerkiksi Lindt on tämänvuotisella 25 % kasvullaan vakiinnuttanut paikkansa kotimaisten rinnalla”, Hovi kertoo.Arjesta pyrittiin tekemään juhlaa outona vuotena myös joulun valmistelussa ja odotuksessa. Erilaiset premium-suklaakalenterit kasvattivat myyntiään tänä vuonna, ja yhä harvempi ostaa enää perinteisiä parin-kolmen euron suklaakalentereita. Joulun ehdoton kalenterihitti oli Taffelin sipsikalenteri, joka myytiin hetkessä loppuun.

  1. Joulupöytä monipuolistui ja sushi tuli taloon joulunakin. Kun ei päästy matkailemaan, joulupöytään haettiin aiempaa enemmän vaihtelua esimerkiksi ravintolatason vaihtoehdoista:
    • sushi (tuore, kaupassa valmistettu) 106 %
    • äyriäiset (tuore ja pakaste) 26 %
    • lammas (tuore ja pakaste) 53 %
    • poronfile (tuore) 37 %
    • savustettu kalkkunafilee 25 %
  2. Pientuottajien arvostuksen kasvu
    Suomalaiset ovat arvostaneet kotimaisia tuotteita jo aiemminkin, mutta korona on kasvattanut entisestään suomalaisten halua valita ostoskoriinsa kotimaisia tuotteita. Trendi näkyi myös jouluna – paitsi kotimaisia, myös pientuottajien tuotteita ostettiin runsaasti.

    • Suomalaiset pienpanimo- ja erikoisoluet kasvattivat myyntiään noin 40 %.
    • Joulun leivontaan ja ruoanlaittoon ostettiin suomalaisia raaka-aineita. Erityisesti kiinnostivat paikallistuottajien kananmunat, joita myytiin 30 % edellisvuotta enemmän.

Lähde: K-ryhmän myyntidata 17.12.-24.12.

 

Jatka lukemista

Dovelta uudelleentäytettävä deodoranttipakkaus

Dove on julkistanut ensimmäisen uudelleentäytettävän ja -käytettävän deodoranttinsa.
11272_pe_dove_canada2_888904

Arla ryhtyy vastaanottamaan maitoa uusilta maidontuottajilta

Fazerille viime vuosina maitoa Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla tuottaneet maitotilat siirtyvät tuottamaan maitoa Arlan jalostettavaksi.
arla-uusi

R-kioski korvaa 10 miljoonaa kahvikupin kantta kuitukansilla  

R-kioski siirtyy käyttämään täysin kierrätettäviä, uusiutuvista ja sertifioiduista raaka-aineista valmistettuja muovittomia Huhtamäen kuitukansia noutokahvikuppien kansina.
vastuullinen_kahvi_rkioski_2023-VERKKO

DS Smith lahjoitti Tampereen Ammattikorkeakoululle kertakäyttöisten kahvikuppien keräysastiat

DS Smith on suunnitellut ja valmistanut Tampereen Ammattikorkeakoululle kertakäyttöisten kahvikuppien kierrätysastioita take away-pakkausten kierrätyksen edistämiseksi osana korkeakoulun koordinoimaa RUOKO-hanketta ja osana DS Smithin kestävän kehityksen strategian mukaisia toimia.
Ruoko

Uusimmat uutiset

Kaksoisetiketit pelastavat oluen

Jos sinulle jäi yksi tai useampi pullo Eriksbergin jouluolutta pyhien jälkeen, voit muuttaa ne yksinkertaisella kädenliikkeellä pääsiäisoluiksi. Carlsberg ja Eriksberg ovat miettineet tämän asian tarkoin.
julpaskolen_pressbild-1x

Jaakko Nikkilä valittiin Billerud Europen toimitusjohtajaksi

Billerud on nimittänyt Jaakko Nikkilän Billerud Europen toimitusjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi.
Jakkox

Tässä on vuoden 2025 Pantone-väri

Pantone Color Instituutti valitsi Mocha Moussen vuoden 2025 Pantone-väriksi
PTN_COY_Hero_Primary_Cropping_1920x1080_2024-0911

HolyGrail 2.0 lisää kiertotaloutta digitalisoimalla pakkaukset

AIM:n (European Brands Association) projektipäällikkö Jan ’t Hart esitteli mielenkiintoista HolyGrail 2.0 -projektia AIPIA World Congress 2024 -tapahtumassa Amsterdamissa. Siinä käytetään digitaalisia vesileimoja, jotta pakkausjäte voitaisiin lajitella tarkemmin ja samalla kierrätyksen laatu nousisi. Tavoitteena on parantaa kiertotaloutta.
Lenor-codes