Suunnitelulla voidaan edesauttaa pakkausten kierrätysasteen kasvua kahdella tavalla: opastamalla pakkauksessa kuluttajaa lajittelussa sekä optimoimalla pakkauksen soveltuminen nykyiseen kierrätysinfrastruktuuriin. Kuluttajan lajittelu ja muovipakkauksen päätyminen oikeaan paikkaan kierrätyslaitoksella määrittävät kierrätyksen onnistumisen eli korkealaatuisen jakeen, jolla voi olla useita loppukäyttökohteita.
Muovinkäsittelylaitoksella optinen tunnistaja erottaa muovilaadut toisistaan kappaleen pinnan perusteella. Jos muovilaatu tunnistetaan etiketin perusteella, joka on eri materiaalia kuin muu pakkaus, etiketti johtaa tuotteen väärään virtaan. Muovisten sleevereiden merkitys on tunnistusvaiheessa vielä etikettiäkin suurempi, sillä kääreet peittävät usein lähes koko tuotteen pinta-alan.
Tunnistamisen lisäksi myös etikettien väriaineet, liimat ja muut lisäaineet voivat heikentää kierrätysmassan laatua sinne päätyessään. Pakkaussuunnittelussa voidaankin tehdä kierrätysystävällisiä valintoja, kuten käyttää mahdollisimman vähän näitä lisäaineita ja suosia etikettejä, jotka ovat samaa materiaalia kuin itse pakkaus.
Pakkaussuunnittelussa myös kuluttajan aktivoiminen on tärkeää. Vaikka pakkaus olisi suunniteltu kierrätettäväksi ja sen materiaalit olisivat kierrätyskelpoisia, täytyy kuluttajan osata ja huomata irrottaa eri osat toisistaan ja lajitella ne oikein. Tässäkin pakkaussuunnittelulla on roolinsa. Ensimmäinen askel on laittaa merkinnät kuntoon eli painattaa pakkauksiin merkintöjä, joita kuluttaja ymmärtävät ja osaavat seurata.
Lue Ia Ahlin maisterintutkielmansa pohjalta kirjoittama artikkeli Pakkaus-lehdestä 2/2022 tai Pakkausyhdistyksen verkkosivuilta.
