Linköpingin kaupungin tekniset palvelut (Tekniska verken) on vihkinyt käyttöön uuden jälkilajittelulaitoksen sekajätteelle. Kyseessä on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista ja kehittyneimmistä laitoksista. Se lisää ratkaisevasti kapasiteettia kotitalouksien sekajätteestä talteen otettavien materiaalien käsittelyyn ja vahvistaa sekä Ruotsin mahdollisuuksia saavuttaa EU:n materiaalikierrätystavoitteet että siirtymää kohti entistä kiertotalouslähtöisempää taloutta.
Uusi, huipputeknologinen laitos sijaitsee E4-tien varrella Linköpingin ulkopuolella, voimalaitoksen yhteydessä. Täydessä käytössä se pystyy käsittelemään jopa 200 000 tonnia sekajätettä vuodessa. Näin se voi vastaanottaa ja lajitella tämän tyyppistä jätettä suurelta joukolta kuntia. Kehittyneen optisen lajittelun ja anturiteknologian avulla pakkaukset ja muut materiaalit poimitaan talteen ja saavat toisen mahdollisuuden sen sijaan, että ne päätyisivät suoraan energiaksi.
– Tämän päivän vihkiäiset merkitsevät uuden, tärkeän vaiheen alkua työssämme kohti kestävämpää yhteiskuntaa. Laitos on investointi tulevaisuuden resurssienhallintaan, ja sen avulla voidaan vähentää hiilidioksidipäästöjä jopa 77 000 tonnia vuodessa. Se osoittaa konkreettisesti, millaista voima modernissa kierrätyksessä on. Olen erittäin ylpeä saadessani olla osa tätä, sanoo Tekniska verkenin toimitusjohtaja ja konsernijohtaja Conny Udd.
Korjaa sen, minkä kotitaloudet laiminlyövät
Laitos täydentää merkittävästi lähdelajittelua sekä kiinteistökohtaista pakkausten, biojätteen ja sekajätteen keräystä. Tavoitteena on ottaa talteen se, mikä kotitalouksilta jää lajittelematta, ja siten lisätä todellista materiaalikierrätystä sekä auttaa Ruotsia saavuttamaan EU:n tähän alueeseen liittyvät tavoitteet.
Varsinaisen vihkimisseremonian suoritti Naturvårdsverketin pääjohtaja Johan Kuylenstierna.
– Tekniska verken on pitkään ollut toimija, joka uskaltaa ajatella uudella tavalla, investoida ja kantaa vastuuta. Tällä panostuksella konserni osoittaa jälleen olevansa eturintamassa. Tänään vihittävänä oleva uusi laitos on enemmän kuin pelkkä investointi – se on mahdollistaja, joka antaa meille tilaisuuden ottaa talteen resursseja, jotka muuten menisivät hukkaan, ja luoda entistä kestävämpi ja kustannustehokkaampi kierrätysketju. Juuri tällaista infrastruktuuria Naturvårdsverket pitää välttämättömänä, jotta Ruotsi voi ottaa seuraavan askeleen ja saavuttaa asetetut tavoitteet, sanoo Johan Kuylenstierna.
Yksi toimenpide ei riitä
Vihkiäisiin osallistuneet asiantuntijat korostivat tarvetta yhdistää erilaisia ratkaisuja energia- ja jätejärjestelmässä, jotta kansalliset ja eurooppalaiset kierrätystavoitteet voidaan saavuttaa. Tutkimukset osoittavat myös, kuinka tärkeää on ottaa talteen enemmän materiaalia sekajätteestä.
– Järjestelmätasolla yksi toimenpide ei riitä. Muovien materiaalikierrätyksen lisäämiseksi ja polttoon päätyvän muovin vähentämiseksi tarvitaan ohjauskeinojen, käyttäytymismuutosten ja teknisten ratkaisujen, kuten jälkilajittelun, yhdistelmää. Näiden osa-alueiden yhteisvaikutus ratkaisee lopputuloksen, sanoo Profun tutkija Jenny Sahlin.
Tekniska verkenin uuden lajittelulaitoksen kokonaisinvestointi on 650 miljoonaa kruunua. Hanke on saanut Naturvårdsverketiltä 134 miljoonaa kruunua ilmastoinvestointitukea Klimatklivet-ohjelman kautta.
Laitos pystyy käsittelemään noin 40 tonnia tunnissa. Viisi jätejaetta lajitellaan automaattisesti: muovi, paperi/kartonki, magneettinen metalli, ei-magneettinen metalli sekä orgaaninen jäte (biojäte).
Lähdelajittelu on aina paras
Svensk Plaståtervinningin toimitusjohtaja Mattias Philipsson arvostaa tätä panostusta. Kun he vastaanottavat materiaalia, sitä voidaan kierrättää materiaalina – ei yhtä korkealaatuisesti tai täysin kiertotalouden mukaisesti, mutta se on huomattavasti parempi vaihtoehto kuin polttaminen, hän sanoo LinkedInissä ja lisää:
– Lähdelajittelu on aina paras ratkaisu ja sen tulisi aina olla päämenetelmä korkealaatuisen kierrätyksen ja kiertävien materiaalivirtojen saavuttamiseksi. Esilajittelu voi vähentää haittoja järjestelmässä, joka ei toimi täydellisesti, mutta se ei koskaan voi korvata hyvin toimivaa keräysjärjestelmää.
– Samalla on tärkeää varmistaa ilmastohyöty kansallisella järjestelmätasolla. Jos esilajittelua kompensoidaan jätteiden tuonnilla polttotason ylläpitämiseksi, on vaarana, että myönteiset vaikutukset jäävät Ruotsissa toteutumatta.
