Lokakuun puolivälissä Lundin yliopiston teknillisen korkeakoulun (LTH) pakkauslogistiikan osasto järjesti avoimien ovien päivän, jossa opiskelijat esittelivät ratkaisujaan teollisuudelta saamiinsa pakkaushaasteisiin. Ensimmäinen esimerkki julkaistiin 21. lokakuuta, jolloin kerrottiin myös opiskelusta Lundissa. Packnews kierteli näyttelyssä ja löysi useita mielenkiintoisia ratkaisuja. Nyt esitellään Saveggylle tehty työ.
– Kun muovi poistetaan, menetetään samalla mahdollisuus viestiä esimerkiksi siitä, mistä vihannes on peräisin ja kuka sen on kasvattanut. Haluamme myös kertoa, mitä ainesosia käyttämässämme suojakerroksessa on, sanoi Saveggyn operatiivinen johtaja Kristina de Verdier, kun Packnews tapasi hänet opiskelijoiden näyttelyssä Lundin teknillisessä korkeakoulussa.
Yritys oli antanut opiskelijoille tehtäväksi kehittää viestintäratkaisun muovittomalle kurkulle.
Saveggy on kehittänyt kasvipohjaiseen kalvoon perustuvan tekniikan, jolla voidaan korvata perinteinen muovikalvo esimerkiksi kurkun ympärillä. Mutta miten vihannekseen voidaan lisätä tietoa, kun sillä ei ole pakkausta? Tämä oli kiinnostava tehtävä LTH:n opiskelijaryhmälle.
Tähän asti yritys on käyttänyt pientä paperietikettiä, samanlaista kuin omenoissa. Haasteessa edellytettiin mahdollisimman minimalistista ratkaisua, joka olisi myös pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen (PPWR) mukainen.
Opiskelijat kehittivät kolme erilaista ratkaisua, mutta näyttelyssä esiteltiin niistä vain yksi: kuivattu, käsitelty ja laserleikattu maissinlehti. Se asetetaan kurkun ympärille vyömäiseksi nauhaksi, ja laserilla leikattu teksti erottuu luettavasti vihreää kurkkua vasten.
Näyttelyssä esitellyssä mallissa nauhan päät oli liimattu yhteen tavallisella liimalla. Käytännön sovelluksessa on kuitenkin tarkoitus käyttää kompostoituvaa liimaa.
Opiskelijaryhmän lähtökohtana oli kehittää ratkaisu, jonka voi kompostoida kokonaan kotikompostissa. Maissinlehtiä voi tällä hetkellä ostaa Espanjasta, mutta opiskelijat uskovat, että niitä olisi mahdollista hankkia myös ruotsalaisilta viljelijöiltä.
Kristina de Verdierin mukaan ratkaisu on kiinnostava ja sopii hyvin yrityksen ajattelutapaan. Siinä hyödynnetään tuotannon sivuvirtaa, ja materiaali on kompostoituvaa.
