Torstaina sähkön hinnat Etelä- ja Keski-Ruotsissa saavuttivat uusia ennätyksiä, mikä on herättänyt huolta painotaloissa. Sign&Printin haastattelemat yritykset ovat järkyttyneitä.
Torstai-iltana sähkön hinnan ennustettiin nousevan alueilla 3 ja 4 yli kahdeksan kruunun (0,69 euroa) kilowattituntia kohden. Eteläiset sähköalueet ovat tiukasti yhteydessä Saksaan ja Manner-Eurooppaan, joissa sähköä tuotetaan nyt vähän. Tämä nostaa hintoja Etelä-Ruotsissa. Pohjois-Ruotsin sähköalueilla tilanne on toinen; siellä tuuliolosuhteet ovat suotuisia, ja tuulivoima tuottaa paljon sähköä.
Järkytys ja ärtymys
— Olemme järkyttyneitä ja ärsyyntyneitä. Olisi ollut halvempaa sulkea liikkeemme. Emme kilpaile samoilla markkinoilla, koska lähtökohtamme ovat täysin erilaiset, sanoo Patrick Andersson, malmöläisen Exakta-yhtiön toimitusjohtaja.
Painotalon kiireisin ja samalla sähkönkulutuksen kannalta intensiivisin kausi on nyt käynnissä.
— Olemme investoineet miljoonia aurinkopaneelipuistoon katollemme, mutta siitä ei ole juuri nyt mitään hyötyä. Olemme täysin sidottuja käsiemme ja jalkojemme osalta ja voimme vain toivoa, ettei tämä tilanne jatku. Eniten minua ärsyttää se, että kilpailuolosuhteet ovat täysin epäterveet. Jos kilpailemme yritysten kanssa Pohjois-Ruotsissa, vaikka siellä ei olekaan niin monta isoa yritystä, niiden edellytykset ovat täysin erilaiset, Andersson jatkaa.
Hän kertoo, että Exakta kulutti viime vuoden joulukuussa 326 400 kilowattituntia sähköä.
— Nykyisellä neljän kruunun keskihinnalla maksamme 1,5 miljoonaa kruunua enemmän kuin kilpailijamme Norrlandissa. Vaikka sähkön hinta ei ole neljä kruunua joka päivä, kuukausittainen hintaero on varmasti samanlainen. Tämä tarkoittaa suuria summia, Andersson sanoo.
”Sähkökapina”
Markarydissa toimiva H-Tryck on käsitellyt tilannetta aamupalaverissa.
— Tämä on katastrofi. Luulin, että asumme samassa maassa, mutta niin ei ole. Tämä on meille täysi helvetti, sanoo toimitusjohtaja Per-Åke Hansson.
Mitä tämä merkitsee teille?
— Se tarkoittaa, että olisi halvempaa lähettää työntekijät koteihinsa ja sulkea painotalo kuin jatkaa toimintaa. Tuotanto jatkuu toistaiseksi normaalisti, Hansson kertoo.
Onko mitään, mitä voitte tehdä lyhyellä aikavälillä? Voisitteko siirtää tuotantoa yöllä tehtäväksi?
— Se ei onnistu. Se vaatisi työntekijöiden uudelleenorganisointia, mistä koituisi lisäkustannuksia. Tarvittaisiin jonkinlainen yhteinen sähkökapina, jossa lopettaisimme laskujen maksamisen, Hansson ehdottaa.
Yövuorot eivät vaihtoehtona
Vuoden 2022 sähkökatastrofin aikana Höörissä toimiva 12 työntekijän Scandexpo siirtyi yövuoroon. Yritys uskoo ja toivoo, että tämänkertainen tilanne on lyhytaikainen.
— Uskon, että kyseessä on muutaman päivän ”glitch”. Sähköhinnat ovat olleet melko hyviä aiemmin, ja nyt tämä on ehkä vain myrsky vesilasissa. Kun Saksassa alkaa taas tuulla, ongelma häviää, sanoo osakas Lars Hektor.
Hän ei usko, että nykyinen tilanne muistuttaa vuoden 2022 kriisiä, jolloin kaasutoimitukset Eurooppaan ja Ukrainan sota pahensivat ongelmia rakenteellisesti. Silloin Scandexpo maksoi 100 000 kruunua enemmän sähköstä yhden kuukauden aikana kuin nyt.
— On tärkeää reagoida nopeasti, kun siihen on syytä, mutta samalla täytyy osata arvioida myös toisin päin. Nyt en koe, että olemme sellaisessa tilanteessa. Täytyy erottaa omenat ja päärynät, Hektor toteaa ja jatkaa:
— On tietenkin järjetöntä, että meillä on eri sähkön hinnat samassa maassa. Etelä-Ruotsissa ei voi harjoittaa kannattavaa tuotantoa, kun sähkön hinta on korkea. Tämä tarkoittaa, että suuri osa Ruotsin hyvinvointiyhteiskunnan rakentamisesta katkaistaan, jos energian hinnat eivät ole oikein. Kansantaloudellisesti juuri siitä on kyse.
Mitä opitte edellisellä kerralla, kun siirryitte yövuoroon?
— Siitä oli tietysti isoja seurauksia. Meillä on mahtava henkilökunta, joka taisteli yrityksen puolesta. Mutta kokonaisuudessaan voin sanoa, ettei se ehkä ollut sen arvoista. Vaikka kukaan ei sairastunut, on silti fakta, että yötyö on raskasta.
Hektor kertoo, että ennen kuin hän harkitsisi uudelleen työntekijöiden siirtämistä yövuoroon, hän miettisi tarkkaan. Vaikka säästöjä syntyi, ratkaisu ei ollut helppo.
— Olen miettinyt enemmän, ettei veroja pitäisi maksaa. Yritysten olosuhteet ovat täysin järjettömät, ja maksamatta jättäminen olisi yhtä hullua kuin nykyiset sähkön hinnat. Tietenkään verojen maksamatta jättäminen ei toimi, mutta en voi väittää, etten olisi ajatellut sitä, Hektor toteaa.
