Elintarvikeyritykset pitivät pintansa viennissä

Teksti:Johanna Nikunen
JULKAISTU: 2021-03-03
PÄIVITETTY: 2023-01-18


Tullitilastojen mukaan Suomesta vietiin elintarvikkeita 1,77 miljardilla eurolla vuonna 2020. Se on jopa aavistuksen enemmän kuin vuonna 2019, joka oli elintarvikeviennissä ennätyksellinen vuosi 1,75 miljardin euron viennillä.

–Erittäin haasteellisista olosuhteista huolimatta yritykset onnistuivat pitämään pintansa viennissä. Saavutus on merkittävä siihenkin nähden, että Suomen koko viennin arvo väheni tilastojen mukaan viime vuonna reilulla 10 prosentilla, toimialapäällikkö Marika Säynevirta Elintarviketeollisuusliitosta vertaa.

Koronapandemian aikana elintarviketurvallisuus on ollut arvossaan, mikä tukee suomalaisten ruokien ja juomien vientiä, koska tuotteittemme laatua arvostetaan maailmalla. Myös terveellisyys vahvistui edelleen trendinä elintarvikemarkkinoilla. Suomalaiset viejät ovat ottaneet trendistä kiinni ja pystyneet tarjoamaan asiakkaiden toiveiden mukaisia tuotteita.

Elintarvikkeita vietiin aiempien vuosien tapaan eniten EU-maihin, joihin viennistä suuntautui 59 prosenttia (61 prosenttia vuonna 2019). Yksittäisistä maista Ruotsi oli ykköskohde 18 prosentin osuudellaan (19 prosenttia vuonna 2019). Kakkoseksi kiri Kiina reilun 8 prosentin osuudellaan (5 prosenttia vuonna 2019) ja kolmatta sijaa piti Viro noin 7 prosentin (8 prosenttia vuonna 2019) vientiosuudellaan.

Tuoteryhmiä tarkasteltaessa viisi merkittävintä viennissä olivat maitotaloustuotteet, liha, kala, alkoholi- ja virvoitusjuomat sekä viljat. Maitotuotteiden osuus kokonaisviennistä oli lähes neljännes (24 prosenttia vuonna 2019), lihan 10 prosenttia (9 prosenttia vuonna 2019), kalan lähes 10 prosenttia (9 prosenttia vuonna 2019), juomien 8 prosenttia (10 prosenttia vuonna 2019) ja viljojen 8 prosenttia (7 prosenttia vuonna 2019).

– Maito- ja lihatalous ovat suurimmat tuotantosuuntamme ja vienti Kiinaan vetää niissä nyt hyvin. Suomen ja koko EU:n meijerituotteiden vienti säilytti viime vuonna asemansa vientimarkkinoilla. Kauppasopimuksistakin on ollut hyötyä: EU:n juustonviennin merkittävin kohde oli viime vuonna Japani, jonka kanssa solmittiin uusi kauppasopimus kaksi vuotta sitten. Vienti kasvoi peräti 13 prosenttia, Marika Säynevirta kertoo.

– Sen sijaan ruuan vientiä EU:sta haittasivat Boeing-Airbus-tukikiistan seurauksena asetetut tullit lukuisille elintarvikkeille. Esimerkiksi juustojen vienti EU:sta USA:han väheni viime vuonna 10 prosentilla edellisvuodesta. Myös erilaisten alkoholijuomien vienti kärsi merkittävästi tulleista ja globaaleista koronarajoituksista.

Pandemia vaikutti vientimarkkinoilla etenkin foodservice-sektoriin eli ravintoloiden, suurkeittiöiden ja majoitusliikkeiden kysyntään. Alkuvaiheessa sopimusneuvottelut kaikista vientikaupoista menivät jäihin ja messut sekä muut tapahtumat peruttiin. Vientikuljetuksissa koettiin konttipulaa ja kuljetusten hinnat nousivat. Loppuvuosi oli haasteellinen uusien korona-aaltojen vuoksi.

Suomalaisten elintarvikkeiden vientiä edistävä Food from Finland-ohjelma jatkaa toimintaansa nyt virtuaalisia työtapoja hyödyntäen. Kuluvalle vuodelle on jälleen luvassa uusia aktiviteetteja. Myös Ruokavirasto jatkaa elintarvikkeiden vientiä mahdollistavaa työtään. Laitosten virtuaalisia auditointeja ei ole vielä nähty, mutta kuka tietää, milloin sellainen on mahdollista.

– Ruokaviennin ympärillä vallitsee edelleen innostunut ja toiveikas ilmapiiri. Food from Finlandin kolmas kausi on juuri käynnistynyt. Monipuolinen vientiohjelma on auttanut maailmalle jo useita suomalaisyrityksiä, Marika Säynevirta kiittelee.

Koronapandemia jatkuu, mikä vaikuttaa väistämättä suomalaisen ruuan kysyntään maailmalla myös tänä vuonna. Etenkin foodservice-sektori on vaikeuksissa. Valppautta tarvitaan myös muiden vientiuhkien torjuntaan, muun muassa mahdollisten eläintautien. EU:n ja Ison-Britannian sopimuksen ansiosta kaupankäynti on jatkunut, mutta lisääntynyt byrokratia aiheuttaa käytännön hankaluuksia.

Katso lisää elintarvikkeiden ulkomaankauppatilastosta 2019-2020 

 

Jatka lukemista

Dovelta uudelleentäytettävä deodoranttipakkaus

Dove on julkistanut ensimmäisen uudelleentäytettävän ja -käytettävän deodoranttinsa.
11272_pe_dove_canada2_888904

Arla ryhtyy vastaanottamaan maitoa uusilta maidontuottajilta

Fazerille viime vuosina maitoa Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla tuottaneet maitotilat siirtyvät tuottamaan maitoa Arlan jalostettavaksi.
arla-uusi

R-kioski korvaa 10 miljoonaa kahvikupin kantta kuitukansilla  

R-kioski siirtyy käyttämään täysin kierrätettäviä, uusiutuvista ja sertifioiduista raaka-aineista valmistettuja muovittomia Huhtamäen kuitukansia noutokahvikuppien kansina.
vastuullinen_kahvi_rkioski_2023-VERKKO

DS Smith lahjoitti Tampereen Ammattikorkeakoululle kertakäyttöisten kahvikuppien keräysastiat

DS Smith on suunnitellut ja valmistanut Tampereen Ammattikorkeakoululle kertakäyttöisten kahvikuppien kierrätysastioita take away-pakkausten kierrätyksen edistämiseksi osana korkeakoulun koordinoimaa RUOKO-hanketta ja osana DS Smithin kestävän kehityksen strategian mukaisia toimia.
Ruoko

Uusimmat uutiset

Aiothan osallistua Packnorth Award 2024 -kilpailuun?

Ilmoituksia Packnews Award -kilpailuun saapuu nyt tiheään tahtiin Packnewsille. Mittelö järjestetään neljättä kertaa, ja tänä vuonna palkintojenjakotilaisuus pidetään Scanpackissa. Luvassa on mielenkiintoisia uutuuksia.
kilpailu

Löysikö Lessebo Paper vuoden kesähitin?

Kysymykseen miltä paperi kuulostaa, on vihdoin saatu vastaus. Lessebo Paper otti rohkean askeleen perinteisen visuaalisen muotoilun ulkopuolelle ja tutki tätä hieman outoa kysymystä. Tuloksena on Lessebo Paper Player -soitin, joka muuntaa paperin elegantin hiljaisuuden kiehtovaksi äänikokemukseksi.
01_Hero_Lessebo-Texture_Close-up-paper-texture-Morocco_Photo-by-Carl-Anderx

Duni lanseeraa LipLidsin älykannen

Duni Group ja ruotsalainen start-up-yritys LipLid ovat solmineet yhteistyösopimuksen, jonka myötä Duni Group lanseeraa LipLidsin kannet take-away-mukeihinsa.
dunix

Ruotsin muovipakkausten keräys on kriisissä, toteaa Svensk Plaståtervinning

Ruotsissa on vakava, kansallinen muovipakkausten keräyskriisi, Svensk Plaståtervinningin (Ruotsin muovikeräyksen) toimitusjohtaja Mattias Philipsson sanoo lehdistötiedotteessa.
Foto: Peter Holgersson AB