Vaikka pakkausten keräystä ja kierrätystä koskevia vaatimuksia on kiristetty, Ruotsi näyttää jäävän jälkeen pakkausten kierrätystavoitteista vuoteen 2030 mennessä. Tämä käy ilmi tuoreesta tuottajavastuuorganisaatio Näringslivets Producentansvarin (NPA) raportista, jossa on analysoitu, mitä tavoitteiden saavuttaminen edellyttää.
– Ruotsi ei tule saavuttamaan pakkausalan kierrätystavoitteita. Meidän kaikkien on tehtävä enemmän – niin tuottajavastuuorganisaatioiden, kuntien, pakkausvalmistajien, ja heidän toimittajiensa, yritysten sekä kotitalouksien. Mutta tavoitteiden saavuttaminen vaatii myös poliittisia päätöksiä kaikissa tämän monimutkaisen ketjun osissa, sanoo Henrik Nilsson, NPA:n markkina- ja yhteiskuntasuhteiden johtaja.
Raportin Återvinningsmålen för förpackningar 2030 – hur når vi dem? (Pakkausten kierrätystavoitteet 2030 – miten ne saavutetaan?) on laatinut kestävän kehityksen konsulttiyritys 2050 Consulting. Se osoittaa, että erityisesti muovipakkauksilla on vaikeuksia saavuttaa 55 prosentin kierrätystavoite. Analyysin mukaan Ruotsin kierrätysaste jää todennäköisesti 37–51 prosenttiin. Myös paperipakkaukset näyttävät jäävän tavoitteesta, kun taas lasi- ja metallipakkauksien osalta Ruotsi olisi saavuttamassa päämääränsä.
– Pakkauskierrätyksessä tapahtuu tällä hetkellä paljon: vaatimuksia on tiukennettu ja tuottajavastuuta laajennettu sekä kansallisesti että EU-tasolla. Silti analyysi osoittaa, että tarvitaan vielä lisää toimenpiteitä, jotta tavoitteet voidaan saavuttaa. Raporttiin on koottu tietoa siitä, kuinka paljon kierrätystä voidaan lisätä eri toimenpiteiden avulla. Toivomme, että se voisi olla työkaluna kaikille, jotka työskentelevät kiertotalouden edistämiseksi ja auttavat lisäämään materiaalina kierrätettyjen pakkausten määrää, sanoo Malin Forsgren, 2050 Consultingin osakas.
Jos Ruotsi ei saavuta kierrätystavoitteita, seurauksena on paitsi suuremmat päästöt ja luonnonvarojen tuhlaus, myös taloudellisia seuraamuksia sakkomaksujen muodossa. Vuonna 2024 Ruotsi maksoi EU:lle 2,7 miljardia kruunua kierrättämättömistä muovipakkauksista.
Raportissa analysoidaan muun muassa seuraavien toimenpiteiden vaikutuksia: kiinteistökohtainen keräys, jälkilajittelulaitokset, viestintäkampanjat, eriytetyt pakkausmaksut, kiintiövelvoite ja vastaanottopisteet.
Tärkein johtopäätös pakkausten keräyksen ja kierrätyksen lisäämiseksi on, että koko arvoketjun on tehtävä tiiviimpää yhteistyötä. Raportissa korostetaan myös tarvetta lisätä kansalaisten tietoisuutta. Yhdeksi ratkaisuehdotukseksi esitetään valtakunnallista tiedotuskampanjaa.
EU:n materiaalikierrätystavoitteet vuodelle 2030
Pakkausten kierrätysasteet:
- Muovi: 55 %
- Paperi: 85 %
- Lasi: 75 %
- Alumiini: 60 %
- Rauta: 80 %
- Puu: 30 %
Muovipakkausten mahdollinen kierrätysaste:
- Parhaassa tapauksessa: 51 %
- Huonoimmassa tapauksessa: 37 %
Paperipakkausten mahdollinen kierrätysaste:
- Parhaassa tapauksessa: 81 %
- Huonoimmassa tapauksessa: 79 %
