Jätteiden ja pakkausten kierrätykselle asetetaan uudet entistä tiukemmat tavoitteet hallituksen hyväksymässä jätesuunnitelmassa ja jätelaissa.
Valtioneuvosto hyväksyi joulukuussa 2017 uuden valtakunnallisen jätesuunnitelman sekä esityksen uudeksi jätelaiksi, jotka vauhdittavat kiertotaloutta ja alan yritystoimintaa. Jätesuunnitelma esittelee jätehuollon ja jätteen synnyn ehkäisyn tavoitteet vuoteen 2023 sekä toimet tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi suunnitelmassa on asetettu kiertotaloutta tukeva tavoitetila vuodelle 2030.
Erityisesti rakentamisen jätteen, sähkö- ja elektroniikkalaiteromun, yhdyskuntajätteen ja biohajoavan jätteen kierrätystä tullaan lisäämään. Lisäksi tavaroiden ja materiaalien uudelleenkäyttöä edistetään sekä jätteen määrää vähennetään. Esimerkiksi ruokahävikki halutaan puolittaa vuoteen 2030 mennessä.
Jätesuunnitelman painopisteet ovat rakentamisen jäte, biohajoava jäte, yhdyskuntajäte sekä sähkö- ja elektroniikkaromu. Nämä jätevirrat ovat erityisen haasteellisia jätteen määrän ja haitallisuuden vähentämisen sekä kierrätyksen edistämisen kannalta tulevan kuuden vuoden aikana.
Yhdyskuntajätteen kierrätystavoite on 55 prosenttia vuonna 2023, kun tällä hetkellä kierrätysaste on 40 prosenttia. Lisäksi sen sisältämästä biojätteestä tulee kierrättää 60 prosenttia nykyisen noin 40 prosentin sijaan. Myös pakkausjätteiden kierrätystä lisätään juuri hyväksytyn EU:n jätedirektiiviluonnoksen mukaisesti.
Asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen mukaan jätehuoltoala on kiertotalouden edelläkävijä kierrätyksen edistäjänä, mutta kiertotaloutta tulee edistää kaikkialla yhteiskunnassa.
”Materiaalien uudelleenkäyttö ja kierrätys säästävät luonnonvaroja sekä hillitsevät ilmastonmuutosta. Kiertotalous ja toimivat kierrätysmarkkinat synnyttävät myös uusia työpaikkoja. Turvallisuuden vuoksi materiaalikierrot tulee saada haitattomiksi”, ministeri Tiilikainen sanoo.
