AIM:n (European Brands Association) projektipäällikkö Jan ’t Hart esitteli mielenkiintoista HolyGrail 2.0 -projektia AIPIA World Congress 2024 -tapahtumassa Amsterdamissa. Siinä käytetään digitaalisia vesileimoja, jotta pakkausjäte voitaisiin lajitella tarkemmin ja samalla kierrätyksen laatu nousisi. Tavoitteena on parantaa kiertotaloutta.
— HolyGrail 2.0 on yksi suurimmista yhteistyöhankkeista, joita on koskaan toteutettu pakkausjätealalla, Jan ’t Hart korosti. Siinä on mukana yli 160 yritystä ja organisaatiota koko pakkausalan arvoketjusta.
— Tavoitteenamme on osoittaa digitaalisen vesileimateknologian tekninen ja taloudellinen toimivuus ja todistaa, että tämä teknologia voi mullistaa jätehuollon.
Digitaalisten vesileimojen voima
Digitaaliset vesileimat ovat näkymättömiä koodeja, jotka integroidaan pakkausmateriaaleihin. Näitä koodeja voidaan lukea tunnistuslaitteilla, mikä mahdollistaa jätteen tarkemman lajittelun.
Jan ’t Hart selittää:
— Tämän teknologian ainutlaatuisuus on siinä, että vesileimat ovat näkyvissä kaikkialla pakkauksessa, jolloin tunnistustodennäköisyys on paljon suurempi kuin esimerkiksi QR-koodeilla.
HolyGrail 2.0 -projekti koostuu kolmesta vaiheesta. Niissä kehitetään prototyypit, ne testataan laboratorioissa, puoliteollisissa ympäristöissä ja kaupallisissa laitoksissa.
— Olemme tällä hetkellä kolmannessa vaiheessa, Jan ’t Hart kertoo.
— Tämä on teollinen testausvaihe, jossa sovellamme teknologiaa laajassa mittakaavassa. Lopullisena tavoitteenamme on saavuttaa TRL 9:n tekninen valmiustaso, mikä tarkoittaa testattua ja kaupallistamiseen valmista ratkaisua.
Lupaavia tuloksia
HolyGrail 2.0:n testitulokset ovat lupaavia. Ensimmäisissä vaiheissa prototyypit saavuttivat 99 prosentin tunnistusasteen ja 95 prosentin puhtausasteen.
— Nämä luvut ovat poikkeuksellisia ja antavat luottamusta teknologian mahdollisuuksiin, sanoo Jan ’t Hart.
Hän korostaa, että kolmannessa vaiheessa keskitytään realistisiin olosuhteisiin, joissa käytetään jätevirtoja Saksasta ja Tanskasta.
— Ensimmäisissä testeissä olemme jo tunnistaneet yli 2,4 miljoonaa vesileimattua esinettä, mikä todistaa teknologian tarkkuutta.
Haasteet ja tulevaisuuden suunnitelmat
Vaikka tulokset ovat lupaavia, Jan ’t Hart myöntää, että haasteita on edelleen. Joustavia pakkauksia voi olla vaikeampi lajitella niiden epäsäännöllisten muotojen vuoksi, mutta testit osoittavat, että tunnistusaste on yli 99 prosenttia niissäkin.
Toinen haaste on teknologian laajamittainen käyttöönotto.
— Teemme yhteistyötä kierrättäjien ja tuotemerkkien omistajien kanssa rakentaaksemme kestävän infrastruktuurin.
Pilotit käynnistetään Belgiassa ja Saksassa seuraavien kahden vuoden aikana. Niissä kehitetään teknologiaa jäykkien ja joustavien pakkausten lajitteluun ja kierrätykseen.
Digitaalinen tulevaisuus
Teknisten näkökohtien lisäksi Jan ’t Hart korosti digitalisaation merkitystä kiertotaloudelle.
— Digitalisaatio on olennaista, jotta saamme pääsyn oikeisiin materiaaleihin ja voimme toteuttaa kiertotalouden.
Hän painotti, että HolyGrail 2.0 ei keskity pelkästään vesileimoihin, vaan myös muihin teknologioihin, kuten tekoälyyn perustuvaan tunnistukseen.
— Jatkamme innovointia ja pyrimme tekemään pakkausketjusta tulevaisuuden tarpeisiin sopivan.
— Olemme todistaneet, että tämä teknologia toimii. Nyt on aika laajentaa ratkaisua ja varmistaa, että voimme saavuttaa Euroopan kunnianhimoiset kierrätystavoitteet.
