Vuoden 2025 alussa hyväksytty EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus (PPWR) on joutunut piinaavaan tilanteeseen. Eurooppalainen ”tehokas yksinkertaistamispaketti” esiteltiin 10. joulukuuta, mutta jos se hyväksytään, keskeiset asetuksen tavoitteet heikentyisivät. Näin ainakin varoittaa 115 organisaation koalitio. Onko uusi paketti kuin Troijan hevonen?
Analyysi: Gerard Molenaar, Verpakkingsmanagement, Alankomaat
Kun PPWR:n julkistamisesta Euroopan unionin virallisessa lehdessä on kulunut kymmenen kuukautta, pakkausteollisuus voi olla ajautumassa uuteen epävarmuuden kauteen. Pakkauksia ja pakkausjätteitä koskeva asetus (PPWR) tuli voimaan 11. helmikuuta 2025 ja sitä aletaan soveltaa yleisesti elokuussa 2026. Mutta Euroopan komissio avasi asetuksen uudelleen sen yksinkertaistamiseksi. Tämä ”hallinnollinen yksinkertaistaminen”, saattaa muodostua poliittiseksi hyökkäykseksi Green Dealiksi kutsuttuja ympäristötavoitteita vastaan.
Miten kaikki alkoi
Heinä–syyskuussa 2025 komissio järjesti niin sanotun julkisen kuulemisen, jonka seurauksena tuli yli 190 000 lausuntoa. Teollisuus valitti voimakkaasti useista eri kestävyyssäädöksistä johtuvista laajoista raportointivelvoitteista: PPWR, EUDR (metsäkadon torjunta) ja CSRD (kestävyysraportointi). Tämä aineisto muodosti perustan komission Omnibus-ehdotukselle, jonka tavoitteena on yksinkertaistaa ja vähentää yritysten kestävyyteen liittyvää hallinnollista taakkaa. Se julkaistiin 10. joulukuuta.
Yksinkertainen Omnibus-paketti
Omnibus-ehdotus muuttaa useita ympäristölakeja samanaikaisesti. PPWR:n osalta paketti keskittyy kolmeen kohtaan, jotka komission mukaan aiheuttavat tarpeetonta hallinnollista rasitetta.
Ensinnäkin Bryssel haluaa poistaa velvoitteen, jonka mukaan rajat ylittävien myyjien (käytännössä verkkokauppojen) on nimettävä kussakin jäsenvaltiossa oikeudellinen ”valtuutettu edustaja” laajennettua tuottajavastuuta (EPR) varten. Komission virallisen arvion mukaan tämä toisi yrityksille 300 miljoonan euron vuotuiset säästöt.
Lisäksi SCIP-tietokanta, johon yritysten on raportoitava, sisältävätkö niiden pakkaukset huolta aiheuttavia aineita, on tarkastelussa ja mahdollisesti kokonaan poistettavana. Tässäkin komissio arvioi merkittäviä, noin 225 miljoonan euron vuotuisia säästöjä. Komission perustelu on, että tietokanta käy tarpeettomaksi, kun digitaalinen tuotepassi otetaan käyttöön.
Lopuksi komissio aikoo yhdenmukaistaa kierrättämättömän muovin laskentamenetelmän kertakäyttömuovidirektiivin kanssa, jotta eri säädösten väliset ristiriidat vältettäisiin.
112 organisaatiota teki hälytyksen
Komission mukaan kyse on teknisistä korjauksista, mutta laaja sidosryhmäjoukko pitää kehitystä vaarallisena. Jo 25. marraskuuta 2025, ennen Omnibus-ehdotuksen virallista julkaisua, 112 organisaation laaja koalitio lähetti Euroopan komissiolle yhteisen kirjeen kiireisellä pyynnöllä: älkää avatko PPWR:ää uudelleen. Allekirjoittajiin kuului sekä kansalaisjärjestöjä, kuten Zero Waste Europe, että suuria pakkausteollisuuden toimijoita. He pelkäävät, että investoinnit esimerkiksi kierrätyslaitoksiin ja uudelleenkäytettävien pakkausten pesulaitoksiin jäädytetään.
Pelko ei ole perusteeton. Kierrätysteollisuus, jota edustavat muun muassa EuRIC ja PRE, korostaa, että vakaa sääntely on välttämätöntä rahoituksen saamiseksi uusille laitoksille.
Troijan hevonen?
Eurooppalaisessa lainsäädäntöprosessissa ei ole mahdollisuutta avata lakia vain vähän. Heti kun komissio ehdottaa muutosta yhteen artiklaan, koko säädösteksti on teknisesti avoin Euroopan parlamentin ja neuvoston muutoksille.
Tätä kriitikot kutsuvat Troijan hevoseksi. Vaikka komissio ehdottaisi vain rajattuja hallinnollisia muutoksia, parlamentin jäsenet voivat esittää huomattavasti pidemmälle meneviä muutoksia, kuten uudelleenkäyttötavoitteiden lykkäämistä vuodelta 2030, PFAS-kieltojen heikentämistä elintarvikepakkauksissa tai kierrätysmateriaalin määritelmän laajentamista siten, että myös kemiallisesti kierrätetty sisältö hyväksyttäisiin massatasemenetelmien avulla.
EUDR-esimerkki taustalla
Pelko ei ole tuulesta temmattu. Toinen merkittävä EU-lainsäädäntö, EUDR, heikennettiin loppuvuonna 2024 juuri ennen sen käytännön soveltamista. Alun perin esillä oli vuoden lykkäys, mutta prosessi johti sisällön perusteelliseen muutosyritykseen. Muutokset olisivat vapauttaneet jopa 90 prosenttia maailmankaupan valvonnasta. Lopulta päädyttiin kompromissiin, jossa yhdistyivät lykkäys ja sisällöllinen heikennys.
Erityiset kipupisteet
Zero Waste Europe, yksi Omnibus-paketin äänekkäimmistä kriitikoista, varoittaa avoimuuden ja datan laadun ratkaisevasta merkityksestä.
SCIP-tietokannan poistaminen jo ennen digitaalisen tuotepassin käyttöönottoa aiheuttaisi vaarallisen avoimuusvajeen kauden. ZWE:n mukaan SCIP:n poistaminen johtaa toimitusketjun läpinäkyvyyden menetykseen. Järjestön mielestä komissiolta on virhe valita poisto parantamisen sijaan.
Myös kierrättämättömän muovin määritelmän yhdenmukaistaminen herättää kysymyksiä. Vaikka komissio esittää tämän teknisenä yhteensovittamisena, Zero Waste Europe varoittaa, että muutos voi heikentää kannustimia suunnitella aidosti kierrätettäviä pakkauksia.
Kansalaisjärjestöt pelkäävät lisäksi parlamentin muutosehdotuksia, jotka koskevat uudelleenkäyttötavoitteita.
Kuva: Peter Holgersson AB
Teollisuus jakautui
Kierrätysteollisuus ja kansalaisjärjestöt vastustavat voimakkaasti PPWR:n avaamista uudelleen, mutta muovintuottajat suhtautuvat komission ehdotukseen myönteisesti. Eurooppalainen toimialajärjestö Plastics Europe kutsuu ehdotusta askeleeksi oikeaan suuntaan ja se korostaa kilpailukykyä. Järjestö ajaa kemiallisen kierrätyksen tunnustamista massataselaskennan kautta täysin mekaanisen kierrätyksen veroisena. Tätä mekaaniset kierrättäjät vastustavat jyrkästi.
Paperiteollisuus suhtautuu asiaan ristiriitaisesti. Järjestöt kuten Environmental Paper Network liittyivät koalitioon PPWR:n uudelleen avaamista vastaan. He pelkäävät erityisesti, että aiemmin saavutetut poikkeukset menetetään uusien parlamenttimuutosten myötä.
Vaikutus yrittäjälle: epävarmuus lisääntyy
Pakkaustuottajille, jälleenmyyjille ja maahantuojille nykytilanne aiheuttaa entistä enemmän epävarmuutta. PPWR herättää jo nyt runsaasti kysymyksiä, mikä käy ilmi toistuvasti seminaareissa ja työpajoissa. Yritykset, jotka valmistautuvat PPWR:n yleiseen soveltamispäivään 12. elokuuta 2026, eivät enää tiedä, mitkä säännöt lopulta tulevat voimaan.
Monet jälleenmyyjät ovat jo vaihtamassa toimittajasopimuksia PPWR:n noudattamiseksi. Jos kierrätetyn sisällön vaatimuksia tai EPR-velvoitteita muutetaan jälleen, seuraukset ovat merkittäviä.
Tilanteen vuoksi investointipäätöksiä saatetaan lykätä. Yritykset, jotka harkitsivat investointeja uudelleenkäytettävien pakkausten pesulaitoksiin tai uusien kierrätysvirtojen lajittelulaitoksiin, voivat keskeyttää hankkeensa.
Yhteenveto:
Avataanko PPWR uudelleen?
Kyllä. Euroopan komissio ehdotti 10. joulukuuta 2025 ympäristöä koskevassa yksinkertaistamispaketissa virallisesti muutoksia PPWR:ään ja jätepuitedirektiiviin. Tämä tarkoittaa, että asetus on jälleen lainsäädäntöprosessin piirissä.
Heikkeneekö asetus?
Ei vielä, mutta riski on todellinen. Komission ehdotus rajoittuu hallinnolliseen yksinkertaistamiseen (mukaan lukien EPR ja SCIP). Samalla prosessi avaa oven Euroopan parlamentille tehdä laajempia muutoksia. Nykyisen poliittisen ilmapiirin ja aiempien kokemusten, kuten EUDR:n, perusteella riski on merkittävä.
Katse vuoteen 2026
Joulukuun 2025 ja kesäkuun 2026 välinen ajanjakso on ratkaiseva. Näinä kuukausina parlamentti ja neuvosto käsittelevät Omnibus-ehdotusta. Ellei keskustelua pystytä rajaamaan teknisiin kysymyksiin, vaarana on vuoden 2030 tavoitteiden vesittyminen. Jos rajaaminen onnistuu, ehdotus hyväksytään rajattuna korjauksena ja PPWR:n ydin säilyy ennallaan. Siksi väitettä PPWR:n uudelleen avaamisesta tulisi pitää varoituksena, ei varmana lopputuloksena.
