Yksitoista yritystä ja seitsemän korkeakoulua tai tutkimuslaitosta ovat käynnistäneet hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää biopohjaisia sidosaineita ja pinnoitteita monenlaisiin käyttötarkoituksiin, mm. pakkauksiin.
Yksitoista yritystä ja seitsemän korkeakoulua tai tutkimuslaitosta ovat käynnistäneet yhdessä hankkeen, jonka tavoitteena on kehittää biopohjaisia sidosaineita ja pinnoitteita monenlaisiin käyttötarkoituksiin, mm. pakkauksiin. Hanketta johtaa Chunlin Xu, joka toimii Åbo Akademin luonnonmateriaalitekniikan laboratoriossa uusiutuvien materiaalien kemian professorina.
Sustainable Binders and Coatings (SUSBINCO) -hanke keskittyy biopohjaisiin sidosaineisiin ja kestäviin pinnoitteisiin, joita voidaan käyttää useissa erilaisissa sovelluksissa, kuten kuitupohjaisissa pakkauksissa, pakkausmateriaaleissa, puutuotteissa, maaleissa, liimoissa, tiivistysaineissa ja hioma-aineissa. Kaikkiaan on kyse yli 1 000 miljardin euron markkina-alueesta.
Hankkeen tavoitteena on kehittää biopohjaisia sidosaineita ja pinnoitteita, jotka olisivat kestäviä ja vastuullisia vaihtoehtoja nykyisille fossiilipohjaisille materiaaleille. Pyrkimyksenä on, että hankkeen puitteissa kehitettävät tuotteet ovat 80–100-prosenttisesti biopohjaisia. Samalla Suomesta halutaan luoda alan kehityksen kärkimaa ja markkinajohtaja.
– Uusien biopohjaisten, turvallisten vaihtoehtojen tarve on suuri, sillä niiden avulla vähennetään kasvihuonekaasupäästöjä ja fossiilipohjaisten raaka-aineiden tarvetta, sanoo Chunlin Xu.
Biopohjaisten pakkausmateriaalien kehittämisen lähtökohdaksi otetaan hankkeessa ennen kaikkea puupohjaiset vaihtoehdot, joiden muokkaaminen kemiallisesti on rajallista ja jotka eivät kilpaile elintarvikkeiden kanssa. Ympäristönäkökohdat, tuotteiden ominaisuudet ja toimivuus, raaka-aineiden saatavuus ja soveltuvuus otetaan myös huomioon prosessissa.
– Fossiilipohjaisten materiaalien korvaamisessa on otettava huomioon monia eri seikkoja. Haluamme muun muassa tehostaa teollisuustuotannon sivuvirtojen ja jätteiden, kuten kaarnan, sahanpurujen ja biomassan, käyttöä. Materiaalien tutkimus- ja kehitystyö on tärkein tekijä, kun tarkastellaan nykyisiä haasteita ja mahdollisuuksia, sanoo Xu.
Business Finlandin tukeman hankkeen kokonaisbudjetti on 10,1 miljoonaa euroa. Hankkeen odotetaan tuottavan siihen osallistuville teollisuuden toimijoille 532 miljoonaa euroa vientituloja vuoteen 2030 mennessä. Konsortio toivoo hankkeelta myös uusien teknologioiden mukanaan tuomia synergiaetuja. Kehitystyön tukena oleva tieteellinen verkosto nopeuttaa osaltaan alan tutkimusta ja kehitystä. Konsortio muodostuu yhdestätoista teollisuusyrityksestä ja seitsemästä tutkimuslaitoksesta ja korkeakoulusta. Seuraavilla mukana olevilla teollisuusyrityksillä on käynnissä omia samankaltaisia tutkimushankkeita: CH-Polymers, Metsä Board, Mirka, Montinutra, Teknos ja UPM-Kymmene. Näiden lisäksi myös Brightplus, CH-Bioforce, Kiilto, MetGen ja Valmet Technologies ovat mukana hankkeessa. Hankkeeseen osallistuvat seuraavat tutkimuslaitokset ja korkeakoulut: Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto (LUT), Luonnonvarakeskus (Luke), Tampereen yliopisto, Itä-Suomen yliopistoä-, Oulun yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus (VTT) ja Åbo Akademi.
Hanke toteutetaan 1.9.2021–30.11.2023.
