Trukkien myynti uudella ennätystasolla

Teksti:Toimitus
JULKAISTU: 2018-09-27
PÄIVITETTY: 2023-01-18


Suomessa myytävien trukkien markkinaluvut ovat nousseet kaikkien aikojen ennätykseen. Tämä ns. ”trukki-indeksi” kuvaa hyvin taloudellista aktiviteettia.

Suomen vuosimarkkina (12 kk) on tällä hetkellä 4 171 konetta (lähde WITS-tilasto), mikä tarkoittaa peräti 25 prosentin kasvua vuosimarkkinassa vuoden 2017 lopputilanteeseen verrattuna. Tämän kalenterivuoden aikana (01-08/2018) kasvua on ollut peräti 43 prosenttia viime vuoteen verrattuna.

Uusien trukkien myynti eli ns. ”trukki-indeksi” kuvaa Toyotan mukaan taloudellista aktiviteettia hyvin käytännönläheisellä tavalla. Trukkien käyttäjiä ovat mm. teollisuus, satamat, logistiikkakeskukset, kuljetusyritykset ja kaupan ala. Trukkeja tarvitaan rekka-autojen lastaukseen ja purkamiseen, tavaroiden ja raaka-aineiden siirtämiseen sekä varastointiin.

Edellinen ennätys oli vuodelta 2008, jolloin 12 kk:n trukkimarkkina oli hetkellisesti 4 056 konetta. Sen jälkeen markkina romahti finanssikriisin seurauksena peräti 60 prosenttia. Toipuminen on kestänyt kymmenen vuotta.

Trukkimarkkinan kasvu alkoi kiihtyä vuonna 2016, jonka jälkeen kasvua on tullut peräti 75 prosenttia kahdessa ja puolessa vuodessa. Viime aikoina investointeja ovat tehneet erityisesti kaupan ala ja teollisuus kautta linjan, aina pk-yrityksistä suuryrityksiin.

”Trukkimarkkinan kasvu kertoo siitä, että tällä hetkellä tavara liikkuu ja suomalaisten yrityksien tuotteet käyvät kaupaksi sekä Suomen rajojen sisäpuolella että vientimarkkinoilla. Emme ikinä uskoneet vuoden 2008 myyntilukujen palaavan, koska Suomesta hävisi kuitenkin niin paljon teollisuustuotantoa. Tällä hetkellä ei ole mitään merkkiä ainakaan investointitason laskusta, sillä patoutunutta kysyntää löytyy edelleen kaikilta aloilta. Loppuvuoden tarjouskanta näyttää edelleen todella korkealle”, kommentoi Toyota Material Handling Finland Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nieminen.
 

 

 

Jatka lukemista

Metsä Group pilotoi hiilidioksidin talteenottoa Raumalla – tavoitteena koetehdas

Metsä Group aikoo kokeilla ensi kesänä Rauman sellutehtaalla puuperäisen hiilidioksidin talteenottoa. Sitä voitaisiin hyödyntää fossiilisia materiaaleja ja polttoaineita korvaavien tuotteiden raaka-aineena, mutta ensin teknologioiden ja markkinoiden pitäisi kehittyä.
Biotehdas

Orapacille Pohjoismaiden ensimmäinen uuden sarjan KBA-stanssauskone

Oravaisen tehtaille asennettiin marraskuussa harvinaislaatuinen stanssauskone. Se pystyy käsittelemään käyriä aaltopahviarkkeja paremmin kuin edeltäjänsä.
20241009_120639

Suomalaiskeksintö: pakkauspaperin biomuovikalvo kestää rasvan ja hapen

Suomalainen metsä- ja paperiyhtiö UPM on kehittänyt yhdessä yhdysvaltalaisen Eastmanin kanssa uuden pakkauspaperin elintarvikkeille. Materiaaliin on lisätty rasvan- ja hapenkestävä kalvo, joka on valmistettu selluloosapohjaisesta biomuovista. Näin kertoo Pohjoismaiden biomuoviyhdistys (Nordisk Bioplastförening) verkkosivuillaan.
upm-biobarrier-toppx

VTT aikoo jalostaa metsäteollisuuden päästöt kierrätysmuoviksi

VTT avasi talteenotettua hiilidioksidia hyödyntävän pilottilaitoksen, jonka tavoitteena on jalostaa metsäteollisuuden päästöt pitkäikäiseksi, kierrätettäväksi muoviksi.
vtt

Uusimmat uutiset

Kaksoisetiketit pelastavat oluen

Jos sinulle jäi yksi tai useampi pullo Eriksbergin jouluolutta pyhien jälkeen, voit muuttaa ne yksinkertaisella kädenliikkeellä pääsiäisoluiksi. Carlsberg ja Eriksberg ovat miettineet tämän asian tarkoin.
julpaskolen_pressbild-1x

Jaakko Nikkilä valittiin Billerud Europen toimitusjohtajaksi

Billerud on nimittänyt Jaakko Nikkilän Billerud Europen toimitusjohtajaksi ja konsernin johtoryhmän jäseneksi.
Jakkox

Tässä on vuoden 2025 Pantone-väri

Pantone Color Instituutti valitsi Mocha Moussen vuoden 2025 Pantone-väriksi
PTN_COY_Hero_Primary_Cropping_1920x1080_2024-0911

HolyGrail 2.0 lisää kiertotaloutta digitalisoimalla pakkaukset

AIM:n (European Brands Association) projektipäällikkö Jan ’t Hart esitteli mielenkiintoista HolyGrail 2.0 -projektia AIPIA World Congress 2024 -tapahtumassa Amsterdamissa. Siinä käytetään digitaalisia vesileimoja, jotta pakkausjäte voitaisiin lajitella tarkemmin ja samalla kierrätyksen laatu nousisi. Tavoitteena on parantaa kiertotaloutta.
Lenor-codes