Siirtymällä kiertotalouteen on monenlaisia vaikutuksia yritysten toimintaan ja ihmisten arkeen. Yritysten ja kansalaisten asenteita kiertotaloutta kohtaan sekä kiertotalouteen liittyviä toimia selvitettiin kahdella laajalla valtakunnallisella kyselytutkimuksella nyt ensimmäistä kertaa. Kyselyjen tulokset osoittavat, että kiertotaloudesta on tullut suomalaisille tuttu termi. Käytännön tasolla kiertotalous näkyi sekä yrityksissä että ihmisten arjessa erityisesti jätteiden lajitteluna. Muista kiertotaloutta tukevista toimista vähiten tuttuja olivat jakamistalouden mahdollisuudet.
Yritysbarometrin tulokset kertovat, että yrityksissä on ymmärrystä kiertotaloudesta ja kiinnostusta kiertotalouden vahvistamiseen yrityksen toiminnassa. Vastaukset kertovat myös osaamisvajeesta: monet yritykset kaipasivat tietoa konkreettisista keinoista vahvistaa yrityksen kiertotalousliiketoimintaa.
Kansalaisbarometrista selviää, että monet kiertotalouden päämäärät kuten materiaalikierrätys ja tavaroiden käyttöiän pidentäminen koetaan tärkeäksi. Sen sijaan uudelleenkäyttö ja yhteiskäyttö ovat haastavampia. Monet haluavat hankkia käyttämänsä tuotteet käytetyn sijaan uutena ja omistaa itse käyttämänsä tavarat.
Kiertotalousbarometrit toteutettiin nyt ensimmäistä kertaa. Jatkossa niiden avulla voidaan seurata kiertotalouden etenemistä.
Kiertotalous tuttu termi yrityksille, toimenpiteet harvinaisempia
Kiertotaloudesta on tullut tuttu termi suomalaisyrityksissä. Vuoden 2023 alussa toteutetun kyselytutkimuksen mukaan 91 % kyselyyn vastanneista yritysten edustajista kertoi kiertotalouden olevan heille vähintään jonkin verran tuttu termi. Vastaajien mukaan tuotteiden suunnittelu kiertotalouden periaatteiden mukaan, jätteiden lajittelu ja kierrätys sekä tuotteiden käyttöiän pidentäminen olivat kiertotalouden kannalta merkittävimpiä seikkoja. Vastaajista 67 % arvioi, että kiertotalous on erittäin tai melko merkittävää edustamansa yrityksen arvoille.
Kiertotalouteen liittyvät konkreettiset toimenpiteet yrityksissä ovat harvinaisempia. Yleisintä vastausten mukaan oli jätteiden ja sivuvirtojen määrän vähentäminen (47 % vastaajista) ja uusiutuvan energian käyttö tai energiankulutuksen vähentäminen (37 % vastaajista). Yhdyskuntajätteitä lajiteltiin 83 % vastaajien edustamista yrityksistä. Vain pienellä osalla yrityksistä (12 %) liikevaihdosta vähintään puolet perustuu kiertotalouteen. Kuitenkin suurin osa vastaajista aikoi lisätä kiertotalousliiketoiminnan osuutta yrityksensä liiketoiminnassa seuraavan viiden vuoden aikana: 29 % aikoi lisätä kiertotalousliiketoiminnan osuutta ja 35 % haluaisi lisätä, mutta ei vielä tiedä, miten se tapahtuisi.
”Kiertotalous kiinnostaa ja on tullut tutuksi. Tärkeimmät kiertotaloustoimenpiteet eivät ole samanlaisia erityyppisissä ja eri toimialojen yrityksissä. Suurin osa yrityksistä oli kiinnostunut lisäämään kiertotalouteen kytkeytyvää liiketoimintaa, mutta lisää tietoa konkreettisista keinoista tarvitaan”, sanoo tutkija Tiina Karppinen Suomen ympäristökeskuksesta.
Kiertotalous näkyy kansalaisten arjessa
Jätteiden lajittelu ja tavaroiden käyttöiän pidentäminen huoltamalla ja korjaamalla ovat kansalaisten suosituimmat kiertotaloustoimet. Barometrin vastaajista 97 % kertoi lajitelleensa suurimman osan jätteistään kierrätystä varten kuluneen vuoden aikana. 80 % oli suojannut tavaroita kululumiselta ja rikkoutumiselta ja omisti tavarahoivaan liittyviä työkaluja. Maksullisia huolto- ja korjauspalveluita oli sen sijaan käytetty harvemmin.
85 % vastaajista kertoi vähentäneensä uusien tavaroiden hankkimista ja 52 % vastaajista oli vähintään joskus viimeisen vuoden aikaan hankkinut käytettyjä tuotteita uusien sijaan. Toisaalta 43 % vastaajista kertoi mieluummin haluavansa ostaa tavarat mieluummin uutena. Myös tavaroiden yhteiskäyttö koettiin haastavana, vaikka 39 % vastaajista oli vähintään joskus lainannut tavaroita ystäviltä, tuttavilta tai sukulaisilta, 71 % kertoi haluavansa mieluiten itse omistaa käyttämänsä tavarat.
”Kyselyn tulokset kertovat, että monet kiertotalouden päämäärät kuten materiaalikierrätys ja tavaroiden käyttöiän pidentäminen herättävät kansalaisissa voimakasta vastakaikua. Kaikki kiertotaloustoimet eivät kuitenkaan ole ihmisten arjessa yhtä yleisiä. Erityisesti tavaroiden uudelleen- ja yhteiskäyttö koetaan haastavampana, ja näiden edistäminen vaatii myös ajattelutapojen sekä kulttuurista muutosta”, sanoo erikoistutkija Kati Pitkänen Suomen ympäristökeskuksesta.
Kiertotalouden barometrit toteutettiin kahtena laajana, kansallisena kyselytutkimuksena kevättalvella 2023. Tavoitteena oli laatia säännöllisesti toistettavat kyselyt, joilla voidaan seurata kiertotalouden edistymistä ja vaikutuksia sekä suomalaisten arjessa että yritysten toiminnassa. Yritysbarometri lähetettiin yhteensä 6 431 yritykselle, joista saatiin 511 vastausta. Kansalaisbarometri lähetettiin 5 000 satunnaisotannalla valitulle henkilölle ja kyselyyn saatiin 975 vastausta.
Kiertotalouden barometrit toteutettiin osana valtakunnallisen kiertotalouden strategisen ohjelman seurantaa Suomen ympäristökeskuksen vetämässä Circwaste – Kohti kiertotaloutta (EU LIFE IP) -hankkeessa yhteistyössä ympäristöministeriön, työ- ja elinkeinoministeriön, Sitran ja Tilastokeskuksen kanssa.
