Puute rahasta ja resurssien jatkuvuudesta on merkittävin pullonkaula ruoka-avun järjestämisessä. Ruokalahjoitusten lisätarve koskee etenkin alan suurempia toimijoita. Toisaalta ylitarjontaa on erityisesti leivästä, mikä aiheuttaa toimijoille jätekustannuksia.
Luonnonvarakeskus (Luke) on selvittänyt ruoan uudelleenjakamista ruokahävikin vähentämisen keinona. Tavoitteina oli selvittää mahdollisuuksia lisätä ylijäämäruoan käyttöä Suomen ruoka-apujärjestöissä. Rahan ja resurssien jatkuvuuden puute ovat ruoka-apujärjestöjen toiminnan keskeisimpiä pullonkauloja. Järjestöt tarvitsevat myös lisää vapaaehtoisia työntekijöitä.
– Ylijäämäruokaan perustuvalle ruoka-aputoiminnalle tarvitaan rahoitusmalleja oman varainhankinnan, julkisen tuen ja muun toiminnan resursoinnin tueksi. Näin toiminnan jatkuvuus ja kehittäminen voidaan varmistaa, Luken asiantuntija Eric Harrison kertoo.
Varsinkin suuremmat toimijat tarvitsevat lisää ruokalahjoituksia. Toisaalta uudelleenjakelulla ei nykyisellään täysin pystytä vastaamaan leivän, tuorevihannesten ja -hedelmien hävikkiin: leipää tulee kaupoista lahjoituksina usein liikaa ja vihannekset sekä hedelmät ovat osin huonokuntoisia, vaikkeivat olisikaan vielä pilalla. Erityisesti leipä aiheuttaa suuria jätekustannuksia toimijoille.
Keskeinen haaste on saada viimeisen käyttöpäivän tuotteet paremmin kiertoon. Ne ovat usein ravintoarvoiltaan ja ympäristövaikutuksiltaan merkittäviä liha- ja kalatuotteita tai helppoja einesruokia. Viimeisen käyttöpäivän ruokaa saa jakaa uudelleen päiväyksen jälkeen vain, jos se on pakastettu ennen viimeisen käyttöpäivän loppumista tai valmistettu kuumennetuksi ateriaksi viimeistään sitä seuraavana päivänä.
– Järjestöjen mukaan kumpikin on haasteellista. Viimeisen käyttöpäivän ruokaa ei useinkaan ehditä pakastaa ajoissa ja ruoan valmistus edellyttäisi nopeaa reseptiikkaa vaihtelevalle määrälle tuotteita, Harrison sanoo.
Tutkitun tiedon tuottaminen ruoan uudelleenjakelun ympäristövaikutuksista ja taloudellisista eduista voisi auttaa ruoka-aputoimijoita perustelemaan työnsä merkitystä ja viestimään vaikuttavuudestaan entistä paremmin myös toiminnan rahoittajille.
Karkean arvion mukaan Suomessa uudelleenjaetaan vuosittain ainakin noin 16–20 miljoonaa kiloa ruokaa, ja ruoka-avun tarve on kasvussa ympäri Suomen. Poikkeusoloissa ruoka-avun merkitys korostuu, ja avun turvallinen jakaminen on tärkeää.
Suomessa ruokaketjussa syntyy noin 450 miljoonaa kiloa ruokahävikkiä, josta noin kolmannes kotitalouksissa ja loput ketjun muissa vaiheissa. Ruokahävikin vähentäminen on tärkeä osa ruokaketjun kestävyyttä: hävikistä syntyneet päästöt ja kustannukset ovat turhia, ja kuitenkin samaan aikaan osalla ihmisistä on vaikeuksia saada riittävästi ruokaa.
– Tuoreita tunnuslukuja ruokahävikin ja elintarvikejätteen nykyisistä määristä ollaan vielä tänä vuonna saamassa Ruokahävikkiseuranta-hankkeesta, kertoo Luken erikoistutkija Juha-Matti Katajajuuri.
Projekti oli osa Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) vetämää laajempaa monivuotista CIRCWASTE – Kohti kiertotaloutta -hanketta.