Alkoholilain edellinen uudistus vietiin päivittäistavarakaupoissa onnistuneesti käytäntöön ja kuluttajat ottivat sen vastuullisesti vastaan. Alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt jo vuosien ajan. Nyt lähes kaksi kolmesta suomalaisesta on sitä mieltä, että mietoja viinejä pitäisi saada myös ruokakaupoista.
Taloustutkimuksen joulukuussa tekemän kyselyn mukaan jo 65 % suomalaisista on sitä mieltä, että mietoja viinejä pitäisi saada myös ruokakaupoista. Eri mieltä on 23 % ja kantaansa ei osaa arvioida 12 % vastaajista. Suhtautuminen on muuttunut myönteisemmäksi vuodesta 2012 lähtien joka vuosi.
Kannatus on varsin tasaista kaikissa ikäryhmissä. Myös nuoremmissa ikäryhmissä selkeä enemmistö (66–68 %) kannattaa nykyistä vapaampaa alkoholilainsäädäntöä. Tutkimuksessa kysyttiin taustatietona myös minkä puolueen edustajaa äänestäisi tulevissa eduskuntavaaleissa. Viinien myynnin salliminen ruokakaupoissa sai vahvaa kannatusta sekä puoluekentän oikealta että vasemmalta puolelta.
Päivittäistavarakauppa seuraa säännöllisesti lakiuudistusten vaikutuksia alkoholinkulutukseen. Aukiololain muutos 2016 lisäsi myyntipäiviä ja alkoholilain kokonaisuudistus vuonna 2018 toi vahvat oluet ja aidot lonkerot ruokakauppoihin. Huolellisesti valmistellut uudistukset vietiin käytäntöön vastuullisesti ja kuluttajat ovat olleet tyytyväisiä. Suomalaisista 80 % pitää nyt hyvänä sitä, että ruokakaupasta voi ostaa nelosoluita, muita erikoisoluita ja lonkeroa. Vuonna 2018 luku oli 58 %.
Kaupan arviot perustuvat tilastoihin ja tutkimuksiin
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL:n virallisten tilastojen mukaan alkoholin kokonaiskulutus on vähentynyt Suomessa 10 % vuodesta 2017 vuoteen 2021. Tilastokeskuksen mukaan alkoholikuolemat ovat kääntyneet laskuun. Vuonna 2021 niiden määrä oli alimmalla tasolla sitten vuoden 2003, pois lukien vuosi 2017.
Alkoholijuomaverojen tuotto pysyi lähes muuttumattomana vuosina 2010–2017. Alkoholilain kokonaisuudistus ja alkoholijuomaverojen korotukset ovat kuitenkin lisänneet verotuottoja niin, että vuodesta 2017 vuoteen 2021 valtion alkoholin myynnistä saamat valmisteverot ovat kasvaneet noin 200 miljoonalla eurolla.
PTY ennustaa alkoholin kokonaiskulutukseksi vuonna 2022 noin 43 380 tuhatta litraa (100 % alkoholina). Alkoholin kokonaiskulutus noussee edellisvuodesta hieman, mutta on laskenut yli 4 % koronapandemian aikaisia poikkeusoloja edeltävään vuoteen 2019 verrattuna. Rajoitusten päätyttyä ravintoloiden ja matkustajatuonnin osuus kokonaiskulutuksesta on palautunut, ja Alkossa myytävän alkoholin osuus kokonaiskulutuksesta on laskenut noin 32 prosenttiin.
PTY on selvittänyt myös, miten mietojen viinien tuominen ruokakauppoihin vaikuttaisi alkoholin kokonaiskulutukseen, valtion verotuloihin ja Alkon myymäläverkkoon. Vuosi sitten julkaistun selvityksen mukaan mietojen viinien myynnin salliminen ruokakaupassa vähentäisi alkoholin kokonaiskulutusta 0,6 prosenttia eli 0,3 miljoonaa litraa sataprosenttisena alkoholina. Suomi on Ruotsin lisäksi ainoa EU-maa, jossa viiniä ei saa ruokakaupasta.
Taloustutkimus Oy toteutti kyselytutkimuksen Päivittäistavarakauppa ry:n toimeksiannosta. Tiedonkeruu toteutettiin Taloustutkimuksen internetpaneelissa 8.–12.12.2022. Vastaajia oli 1 152. Kohderyhmänä olivat 18–79-vuotiaat suomalaiset. Aineisto painotettiin vastaamaan Suomen väestöä sukupuolen, iän ja alueen mukaan. Tutkimustulosten vuosivertailu perustuu Taloustutkimuksen Suomi Syö -tutkimukseen.
