Annos- ja pienempien pakkausten ostaminen on parempi ilmastoteko, todetaan Karlstadin yliopiston tutkimuskeskuksessa CTF:n ruotsalaisten kotitalouksien ruokahävikkiä kartoittavassa tutkimuksessa. Tutkimuksesta selviää myös, että kuluttajien epätietoisuus elintarvikkeiden päiväysmerkinnöistä on tärkeä tekijä ruokahävikin synnyssä.
– Pakkaukset on usein nimetty ympäristöroistoiksi, mutta niitä tarvitaan ruoan kuljettamiseen ja suojaamiseen. Syyttelyn sijaan meidän pitäisi keskittyä elintarvikkeiden pakkaamiseen, jotta vähemmän ruokaa heitettäisiin pois. Ruokahävikillä on pakkauksia suurempi vaikutus ilmastoon, sanoo ympäristö- ja energiajärjestelmien tutkimuksesta vastannut dosentti Helén Williams. Tutkimuksen toteuttivat Karlstadin yliopiston ja RISE-tutkimuslaitoksen tutkijat.
– On ristiriitaista kannustaa lisäämään annospakkauksia nyt, kun monet haluaisivat poistaa pakkaukset kokonaan. Tutkimukset kuitenkin osoittavat, että pienempiin annospakkauksiin pakatut elintarvikkeet, jotka siten säilyvät pidempään, ovat ilmastolle parempia, vaikka niissä jouduttaisiin käyttämään enemmän pakkausmateriaaleja.
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miksi kuluttajat heittävät pois erityyppisiä ruokia ja pakkausten merkitystä syntyvälle ruokahävikille. Tutkijat luokittelivat 37 Karlstadin ja Tukholman alueella asuvien kotitalouksien syntyneet ruokajätteet. Kodeissa mitattiin ruokahävikki, pidettiin niistä päiväkirjaa ja osallistuttiin haastatteluihin viikon ajan.
Tulos osoitti, että pakkauksen suunnittelulla on suurempi rooli kuin mitä aiemmissa tutkimuksissa on osoitettu.
– Pakkaussuunnittelu oli erityisen tärkeä maitotuotteille, lihalle ja kalalle, leivälle ja ruoille, joilla on pitkä varastointiaika. Meijerituotteissa pakkausten suunnittelu aiheutti lähes 70 prosenttia syntyneestä jätteestä ja liha- ja kalatuotteista 50 prosenttia, kertoo Helén Williams.
Kun pitkän hyllyiän tuotepakkaus avataan, siitä tulee lyhyen säilyvyysajan tuote. Esimerkiksi monet perheet heittivät pois kastikkeita, tomaattituotteita ja oliiveja, kun pakkauksissa oli niitä liikaa ja ihmisten epävarmuus avatun tuotteen säilyvyydestä oli suuri.
Tutkijoiden mukaan on tärkeää kehittää päivämäärämerkintöjä ja tarjota tietoa tuotteiden säilyvyydestä. Pakkauksia pitäisi myös kehittää kuluttajien tarpeen mukaan siten, ettei tulisi houkutusta ostaa enemmän ruokaa kuin mitä ehtii syömään.
– 16 prosenttia ruoasta heitettiin pois päivämäärän ylittymisen tai säilyvyydestä johtuvan epätietoisuuden takia. 8 prosenttia joutui hävikkiin, koska kuluttaja ei ehtinyt syömään liian suuren pakkauksen koko sisältöä. Lisäksi vielä 21 prosenttia poisheitetyistä elintarvikkeista pilaantui avatussa pakkauksessa, mikä tarkoittaa, että pakkaus oli liian suuri. 5 prosenttia syntyneestä ruokajätteestä liittyi pakkauksiin, joita oli vaikea saada tyhjiksi. Tämä liittyi pääasiassa maitotuotteisiin, Helén Williams sanoo.
– Nykyisen elintarviketuotannon osuus on kolmannes syntyvistä ilmastovaikutuksista. Sellaisten pakkausten kehittäminen, joka saisi meidät heittämään pois vähemmän ruokaa, on välttämätöntä globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi. Elintarvike- ja pakkausteollisuuden on otettava enemmän vastuuta hankkimalla enemmän ymmärrystä kuluttajien tarpeista ja käyttäytymisestä, toteaa Helén Williams.
Millaisia pakkauksia suomalaisille pienille talouksille on tarjolla? Lue lisää Pakkaus-lehdessä julkaistusta artikkelista: https://www.pakkaus.com/sinkkukin-haluaa-kinkkua/
Helén Williams vastasi tutkimuksesta, jonka Karlstadin yliopiston ja RISE-tutkimuslaitoksen tutkijat toteuttivat.