Maan hallitus kokoontuu budjettiriiheen tekemään päätöksiä, joiden tavoitteena on hiilineutraali Suomi vuonna 2035. Elintarviketeollisuusliitto peräänkuuluttaa toimenpiteiden laajaa kokonaisuutta sekä myönteisiä kannusteita yritysten investointeihin. Sen sijaan elintarviketeollisuutta ja koko ruuantuotannon arvoketjua, muun muassa pandemiassa iskun saanutta ravintola-alaa, rankaisevat verot eivät ole perusteltuja.
Ilmasto- ja ympäristötoimien edistäminen on tällä hetkellä keskeisin toimintaa ohjaava tekijä elintarviketeollisuudessa. Alan yritykset ovat tehneet jo pitkään monipuolisesti töitä ilmastonmuutoksen torjunnan eteen. Viime vuosina toimet ovat vain laajentuneet.
– Ilmastotoimista päätettäessä on otettava huomioon elintarviketuotannon laajempi vastuullisuuden ja tuotannon kestävyyden kokonaisuus, Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Mikko Käkelä muistuttaa.
Tähän kokonaisuuteen kuuluu huolehtiminen muun muassa luonnon monimuotoisuudesta, vesijalanjäljestä, hävikistä ja materiaalitehokkuudesta. Kestävyyteen luetaan lisäksi tuotantoeläinten hyvinvointi, elintarvikkeiden ravitsemuksellinen sisältö sekä yritysten sosiaalisen vastuun ja taloudellisen kannattavuuden näkökohdat.
Elintarviketeollisuuden tuotantolaitoksissa on vähennetty ja tehostettu energian käyttöä jopa yli tavoitteiden vapaaehtoisen sopimustoiminnan kautta. Yritykset kehittävät koko ajan pakkaustensa kierrätettävyyttä ja ottavat käyttöön uusia ekologisia materiaaleja. Useissa hankkeissa etsitään parhaillaan keinoja toiminnan ilmastojalanjäljen laskennan kehittämiseksi ja päästöjen vähentämiseksi. – Budjettiriihessä on varmistettava, etteivät suomalaiset elintarvikeyritykset jää takamatkalle kyvyssään kilpailla, investoida ja menestyä niin kotimaassa kuin vientimarkkinoilla, Käkelä jatkaa.
