11.- 17.9. 2023 vietetään hävikkiviikkoa. Hävikkiviikko on viestintäkampanja, jonka tavoite on herättää keskustelua ruokahävikistä ja lisätä ruoan arvostusta. Kampanjan takana on Kuluttajaliitto ja sitä rahoittaa Maa- ja metsätalousministeriö. Hävikkiviikkoa on vietetty vuodesta 2013 lähtien.
Ruokahävikki on syömäkelpoista ruokaa, joka on syystä tai toisesta päätynyt jätteeksi syömisen sijasta. Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Siksi Hävikkiviikko pyrkii vaikuttamaan erityisesti kuluttajiin, jotta kotitalouksien ruokahävikkiä saataisiin vähennettyä.
Pakkauksella on ruokahävikin vähentämisessä tärkeä rooli. Pakkaus muun muassa lisää tuotteen käyttöikää säilyvyyttä pidentämällä, suojaa elintarviketta ja pitää ruuan maut ja aromit tallessa.
Myös pakkausmerkintöjen suhteen on syytä olla tarkkana. Herkkien tuotteiden viimeinen käyttöpäivä -merkintä kertoo, minkä jälkeen tuotetta tai siitä tehtyjä tuotteita ei voi enää myydä. Parasta ennen -merkintä sen sijaan näyttää tuotteen vähimmäissäilyvyysajan, jolloin ruualle tyypilliset ominaisuudet ovat tallella. Elintarvike säilyy usein kuitenkin käyttökelpoisena vielä parasta ennen -päivämäärän jälkeenkin, eikä sitä kannata heittää pois.
Päivittäistavarakauppa ry kertoo tiedotteessaan, että ruokahävikistä syntyy kaupassa noin 16 prosenttia, kun kotitalouksien osuus on kolmannes. Tulokset perustuvat Luonnonvarakeskus Luken viime vuonna PTY:n toimeksiannosta tehtyyn selvitykseen kotitalouksissa syntyvän ruokahävikin rahallisesta arvosta. Selvityksen mukaan kodeissa heitetään roskiinyli puolen miljardin euron edestä ruokaa vuodessa. Kotitalouksien ruokaan käyttämästä rahamäärästä hävikin arvo on noin 3,6 prosenttia ja henkilöä kohti laskettuna hävikki on arvoltaan noin sata euroa vuodessa.
