Vain hieman yli puolet eli 56 prosenttia suomalaisista kertoo tietävänsä tarkasti, mitä eroa on elintarvikkeiden parasta ennen -päiväyksellä ja viimeisellä käyttöpäivällä. Tietoisuus päivämäärien eroista on kuitenkin parantunut vuodesta 2019, jolloin alle puolet tiesi päiväysten eroavaisuuden.
Asia selviää hävikkiverkkokauppa Matsmartin Kantarilla teettämästä kyselytutkimuksesta, johon osallistui 2014 suomalaista. Tutkimus toteutettiin kesäkuussa, ja edellinen vastaava tutkimus tehtiin vuonna 2019.
– Epätietoisuus parasta ennen -päiväyksen merkityksestä saattaa lisätä ruokahävikkiä kotona. Koska kyse ei ole ruoan turvallisuudesta samalla tapaa kuin viimeisen käyttöpäivän kohdalla, tietoisuutta parasta ennen -päiväyksestä kannattaa edelleen lisätä, toteaa Matsmartin Suomen-maajohtaja Michaela Böckelman.
Päiväysten ero on kaikkein selkein 18–24-vuotiaille, kun taas edellisen kerran (2019) tietoisuus oli heikointa juuri nuorten keskuudessa. Naisille ero päiväysmerkinnöissä on selkeämpi kuin miehille.
Kantar-tutkimuksessa kävi myös ilmi, että jopa 88 prosenttia suomalaisista voisi ajatella syövänsä tuotteita, joiden parasta ennen -päiväys on umpeutunut. Lähes joka viides suomalaisista taas on sitä mieltä, että parasta ennen -päiväyksestä tulisi luopua.
Böckelman muistuttaa, että kannattaa luottaa omiin aisteihin eli esimerkiksi haistaa ja maistaa ruokaa ennen poisheittämistä. Parasta ennen -päiväys on valmistajan lupaus siitä, että tuote säilyttää samat ominaisuudet kuin valmistushetkellä. Viimeinen käyttöpäivä -merkintä puolestaan on nimensä mukaisesti päivä, jolloin tuote on tarkoitettu viimeistään käytettäväksi eikä sitä saa enää myydä tai syödä päiväyksen jälkeen.
