Suomalaiset ovat kaikista pohjoismaalaisista valmiimpia tekemään ilmastoystävällisiä valintoja elämässään, ja Suomesta löytyy myös Pohjoismaista vähiten ilmastoskeptikkoja. Asenteet eivät kuitenkaan aina heijastu käyttäytymiseen, selviää Orklan teettämästä Sustainable Life Barometer -kuluttajatutkimuksesta.
Ilmastonmuutoksen jälkeen suomalaiset ovat Orklan tutkimuksen mukaan eniten huolissaan merten muoveista ja seuraavaksi eniten tuottamansa jätteen määrästä. – 71 prosenttia suomalaisista on huolissaan ilmastonmuutoksesta ja he kertovat haluavansa ostaa tuotteita, jotka ovat ilmastolle hyväksi, kertoo Erik Horgmo Ipsos Research -tutkimuslaitoksesta, joka teki tutkimuksen Orklan toimeksiannosta.
Suomalaisten asenteet ovat siis kohdallaan, ja vain 14 prosenttia kertoo, että ei ole valmis tekemään ilmastoystävällisiä muutoksia elämäntyyliinsä. Mutta vaikka asenteet ovat kunnossa, teot laahaavat jäljessä.
– Muutokset, joita tehdään, ovat lähellä omaa elinpiiriä: jätteen lajittelu on suosituinta, ja myös energian säästämisen kerrottiin olevan jo toiminnan tasolla. Oma talous – rahansäästö – ohjaa sitä, millaisia muutoksia ollaan valmiita tekemään, Erik Horgmo sanoo.
– Kaikille vastuullisuus on tärkeää, mutta vaikka kasvipohjaisten tuotteiden myynti kasvaa, lihan syönti on edelleen ennallaan. Kuluttajat haluavat kierrättää ja ovat huolissaan meren muoveista, joista pitääkin olla huolissaan, mutta ne ovat kestävyyskysymyksistämme pienempiä. Meidän pitäisi miettiä isosti kulutustottumuksiamme, ei pakkauksia. Kunhan viet roskat johonkin jätehuoltoon, se riittää, kommentoi LUKEn erikoistutkija ja ryhmäpäällikkö Juha-Matti Katajajuuri tutkimuksen julkistustilaisuudessa.
– Vastuullisuutta on käyttää ostettu tuote loppuun ja huolehtia pakkaus jätehuoltoon, sanoi Orkla Suomen innovaatio- ja vastuullisuusjohtaja Katja Salminen.
Seitsemän kymmenestä kyselyn vastaajasta kertoo, että on vaikea erottaa, mitkä tuotteet ovat kestävän kehityksen mukaisia. Monet uskovat, että pienet brändit ovat kestävämpiä kuin isot. Vaikka tuotteiden ympäristöystävällisyyttä on vaikea vertailla, monet kyselyn vastaajat eivät kuitenkaan tunne tarvitsevansa tietoa ympäristöystävällisyydestä pakkaukseen. Kuluttajat pitävät kierrätyksestä kertomista tärkeimpänä pakkausmerkintänä – sitä pidetään jopa tärkeämpänä kuin ravintosisällöstä kertovaa merkintää.
Keskittyvätkö yritykset vastuullisuustyössään oikeisiin asioihin vai niihin, joihin on helppo tarttua? Vastuullisuusteemat ovat vaikeita, on ehkä helpompi keskittyä brändin näkyvään osaan, kuten pakkauksiin, mutta pian pelkkä pinta ei riitä.
– Kohta kuluttajat alkavat vaatia enemmän tietoa tuotteiden vaikutuksesta esimerkiksi luontokatoon, uskoo FIBS ry:n toimitusjohtaja Kimmo Lipponen.
Tietoa ei ole myöskään helppo tarjota.
– Ei ole olemassa yhteismitallista ”vastuullisuuslabelia”, joka mittaisi kaikkea tarvittavaa, Juha-Katti Katajajuuri sanoo.
